Kurssit

Dementian torjuntaa

  1. Pappi käveli tiellä vaimonsa kanssa ja lukkari tyttärensä kanssa. Kuinka monta niitä käveli?
    Vastaus: Kolme. Papin vaimo oli lukkarin tytär.
  2. Minun lapseni ja sinun lapsesi riitelevät meidän lastemme kanssa?
    Vastaus:  Kaksi leskeä on mennyt naimisiin, ja heillä on sekä yhteisiä että erilliisä lapsia.
  3. Montako henkeä on, kun on kaksi naista ja lapsi kummallakin?
    Vastaus: Kolme. Isoäiti, äiti ja tytär
  4. Oli iso ihminen ja pikku ihminen. Iso ihminen oli pikku ihmisen isä, mutta pikku ihminen ei ollut ison ihmisen poika.
    Vastaus: Hän oli tyttö
  5. Isäsi poika, vaan ei ole veljesi?
    Vastaus: Sinä itse
  6. Savolainen mies ja nainen istuivat Kuopiossa puiston penkillä. Joku utelias meni siitä ohi ja kysyi: ”mitä sukua te olette? Mies sanoi siihen: ”Minun äitini on hänen äitinsä ainoa tytär.”
    Vastaus: Äiti ja poika

Vanhuus ja viisaus

Vanha on viisahin venessä
Vanha on viisas, vaikka ei väkevä
Vanha sauna, hyvä löyly
Vanha taiten vaolla käypi
Vanhassa vara parempi, kirstun kansi kiintiämpi
Vanhalla väljä kurkku, nuorella terävä hammas
Vanhan mieli lapsessansa, lapsen kannoissa ja kivissä
Vanhan vaatteet kaunistaa, nuori on kaunis itsestään
Vanhan äijän halaus; tyhjän kannun kalaus
Vanhassa vara parempi, vaikka nuori hempeämpi
Vaiva suuri vanhetessa, vaiva vanhana eleä
Terve nuori syötyänsä, vanha yön levättyänsä
Tallelle vanha panee, vaan ei muista kätköään
Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa
Kuta vanhempi pukki, sitä kovempi sarvi
Kielsi vanha Väinämöinen vanhan nuorta tahtomasta, kaunista käkemästä
Ei niin vanhaa, ettei usko vielä vuoden elävänsä
Syödään me vanhat näitä pehmosia, sanoi vanhaemäntä kun jälkiruokaa otti

Elias Lönnrot
Suomen kansan sananlaskuja

PIMUJEN PYRÄHDYS 2014

pimujenpyrahdys1PIMUJEN PYRÄHDYS 2014 pidettiin Ihanassa Siurossamme lauantaina 30.08.

Jos Pimuaate ei ole sinulle ennestään tuttu, löydät siihen infon aiemmasta kirjoituksestani.

Pimujen Pyrähdyksen teemana oli tänävuonna "kukkamekkoiset rakkaudenjumalattaret." Hypnoottinen teema johon suhtauduttiin suupielet virneessä.

Pääpimu Kirsi Koski oli antanut Pimuille facebookissa kesätehtävän 2014, sen mukaan jokaisen oli laitettava itsestään kuva kirkkaana räiskyvässä kukkamekossa ja paljain varpain vehreissä pihoissa julkiseen jakoon.

Pimujen unelmien kukkamekkokuva facebookissa saattoi olla huikeasti piirretty pelkkään talouspaperiin, otettu talikon kanssa pellolla ohdake kädessä, ihana vauvanodotuskuva, kaurapeltokuva suuri kukkakimppu sylissä,kukkamekossa riippumatossa, japanilaisessa puutarhassa,laiturilta hyppykuva, voimailukuva, shamppanjanjuontikuva ja lopuksi kukat muuttuivat palloiksi kuvaan "ihanat naiset rannalla."

Koska kesätehtävän 2014 vuoksi kaikilla oli lähtökohtaisesti jo kukkamekot, päätettiin pukeutumisteema rakentaa sen ympärille.
Näissä urheilujuhlissa nähtiin että käsitys "kukkamekkoisista rakkauden jumalattarista" oli laaja, asuyhdistelmät oivaltavia.
Osa Pimuista oli pukeutunut lenkille Amoreiksi asiaankuuluvin valkein siivin valkoisiin asuihin sydännuolijousipyssyin, osa herttaisiksi kukkamekkotytöiksi, osa suosi käsityöläisemäntälinjaa. 50-luvun vaikutteita nähtiin sekä 70-luvun hippityyliä. Elegantista Glamourista vastattiin myös.

Muutama Pimu ilmoitti että jumalattaruuden sijaan he tuovat tilaisuuteen Jumalan rakkautta rippiristien muodossa.
Yhteisesti sovittu teema herättikin runsaasti keskustelua Kreikkalaisesta sekä roomalaisesta mytologiasta että kristinuskosta.
Lenkkejä oli lyhyempi sekä pitempi että uintiversio Linnavuoren rannassa.

pimujenpyrahdys2Kaikkein uskaliaimmat pimut kävivät kesken lenkin uimassakin kuten Pääpimu, joka näytti oivaa esimerkkiä urheilun saralla.
"Pimusiiniksi" tuunattu auto kuljetti Pääpimun uintireissun jälkeen lämpimään saunaan, vaatimattomasti hän totesi, että kuitenkin vain siksi, että märät uikkarit olivat alla ja niin pääsi nopeammin lämpimään.

Hyvät grilliruuat ostetiin tietenkin Grilli Pia & Katjasta Myllypirtille mukaan, siellä oli Pääpimun järjestämä notkuva herkkupöytä, sipsejä, karkkeja, hedelmiä sekä paljon muuta maistuvaa ja lämmin sauna kaikille halukkaille. Laura Veija vastasi ansiokkaasti saunanlämmityksestä!

Pimu Päivi Töyrylä käväisi samaan aikaan pikaisesti kanssamme Knuutilan kartanolla järjestettävissä Rakkauden Markkinoilla opettelemassa silmäniskutekniikoita (video löytyy sivun alta) ja näimmepä siellä rakkauslyrikkaesityksen ja kävimme kirjoittamassa monta rakkausviestiä "rakkaudenpuuhun."

Myllypirtillä Pääpimu Kirsi Koski veti hauskoja kilpailuja, "Baarikärpäsessä" jokaisen piti keksiä jatkoja Kirsin antamille laulunsanoille, kolmesta neljääntoista sanaan, ei ihan helppoa. Voittajat tuulettivat ansaitun ankarasti.

Toiseksi perintöprinsessaksi 2014 kruunattiin Katja Grilli Pia & Katjasta, Ensimmäiseksi Perintöprinsessaksi Päivi Töyrylä. Pääpimuna pysyi itseoikeutetusti Kirsi Koski, joka on tapahtuman perustaja.

Pimut pitivät hurmaavat Pyrähdysbileet illan mittaan Siuron Koskibaarissa perinteiseen tapaan. Kaikkea HuBaa ja parasta viihdettä, Siurossa osataan urheilla rennosti!

 Pimu Päivi Töyrylä käväisi Knuutilan kartanolla järjestettävissä Rakkauden Markkinoilla opettelemassa silmäniskutekniikoita.
Opettajana toimi Allan J Hintaruikku.

Kaikkien seurasta ja järjestäjiä sekä sponsoreitamme lämpimästi kiittäen! Toivottaa Reportteri PimuPia (Kirjoittaja kuuluu Pimuihin)

P.S. Jos haluat liittyä meihin Pimuihin, jaat aatteemme ja haluat tutustua mukaviin Pimuihin, ota kysely-yhteys jäsenyydestä Pääpimu Kirsi Koskeen, hänet löytää esimerkiksi facebookista.

ESITETÄÄN SKETSEJÄ YHDESSÄ

Sketsi voi olla pieni näytelmä, näytelty vitsi, karikatyyri henkilöstä tai parodia tilanteesta. Sketsit esittävät arjen tilanteita.
Sketseissä repliikkejä ei tarvitse opetella sanasta sanaan vaan juonen eteneminen omin sanoin on hauskinta.
Luovuus ja persoonallisuus ovat voimavaraa sketsien esittämisessä.
Pienoisnäytelmän luomiseksi tarvitaan tarina, hahmot, aika ja paikka.
Tarinan juoni kertoo mitä tapahtuu ja miksi. Henkilöiden ja hahmojen kautta selviää, mitä rooleja ja millaisia rooleja tarina sisältää.
Näyttelijänä esiintyjä vaihtelee rooleja, joten on hyvä havainnoida, minkä tyyppiset roolit ovat kunkin henkilön suosikkirooleja tai minkä roolin tietyt henkilöt aina saavat.
Miten aika tapahtumissa etenee ja missä tiloissa toimitaan, ovat tarinan sisällön perusaineksia.
Sketsit ovat kansanperinnettä ja esiintyvät lukuisina muunnoksina eri puolilla suomea.

SKETSIT

SUOMALAISET USA:SSA

TARVITAAN: TUOLEISTA TEHTY JUNA, EVÄITÄ, OMENA, TYHJÄ MAITOTÖLKKI, SANOMALEHTI

Henkilöt: Suomalainen mies ja vaimo, Amerikkalainen mies

Junassa
Junan vaunussa penkeillensä istuvat suomalainen mies ja vaimo vierekkäin, sekä vastapäätä paikallinen, Amerikkalainen mies. Suomalaiset alkavat syödä eväitänsä.

Suomalainen mies: ” Kuule, kun me kerran nyt olemme ulkomailla, niin pitäisi tutustua paikallisiin ihmisiin, tuohonkin herraan, joka istuu vastapäätä.”

Tuumasta toimeen. Suomalainen mies kaivaa eväiden joukosta herkullisen omenan ja tarjoaa sitä amerikkalaiselle.

Suomalainen mies: ”Apple?”
Englantilainen tekee torjuvan eleen kädellään: ”No, thank You.”
Suomalainen mies: ”Jaa, ei sille kelvannut omena. Tarjotaan seuraavaksi maitoa. Milk?”
Amerikkalainen: ”No, thank You.”
Suomalainen mies tuumaten: ” Ei sen ole nälkä, mutta meillähän on tuossa paikallinen sanomalehti. Tarjoaa sanomalehteä, "Newspaper?”
Amerikkalainen taas: ”No, thank You.”

Suomalainen mies harmittelee, kun ei onnistu yrityksissään ( vapaat repliikit )…
Vaimo: ” Mutta ethän sinä ole edes esitellyt meitä.”
Mies innostuu ajatuksesta ja osoittaa vaimoaan: ”My wife?”
Amerikkalainen mies nostaa kätensä: ” Yes, please/ No, thank You”.

KOPPA

TARVITAAN: NELJÄ TUOLIA, PÖYTÄ, REKVISIITTAA NELJÄLLE NUORELLE JA VANHALLE TÄDILLE, LIINA, KOPPA

Henkilöt: Neljä nuorta, vanha täti

Kahvilassa (vapaa rekvisiitta)

Neljä nuorta on kahvilassa. He istuvat pöydän ääressä. Sisään köpöttelee vanha täti, jolla on käsivarrellansa liinalla peitetty koppa. Täti laskee kopan keskelle pöytää…

Täti: ” Voisitteko katsoa, ettei koppaa varasta kukaan, kun minä käyn vessassa?”
Nuoret: ” Joo, me katsotaan sitä.”

Täti menee vessaan

Jonkin ajan kuluttua nuoret ”huomaavat”, että kopasta valuu jotakin nestettä.

Ensimmäinen nuori: ” Hei, sieltä valuu limsaa”, pyyhkäisee sormellaan ja jatkaa: ” Tämä on Pommaccia.”
Toinen nuori  maistelee sormellaan : ” Ei, kyllä tämä minun mielestäni on Coca-colaa.”
Kolmas nuori pyyhkäisee sormillaan: ” Kyllä se taitaa sittenkin olla ediä.”
Neljäs ilmoittaa: ” Ei, ei. Kyllä tämä on aivan selvästi kaljaa.”

Nuoret kiistelevät asiasta, vapaat repliikit

Täti tulee pois vessasta, ottaa kopan käsivarrellensa ja kiittää. Sitten hän kurkistaa liinan alle…

Täti: ”Voi Misse-kulta, mitä sinä olet tehnyt?”

Kumarrukset

LEHMÄNLANTAA

TARVITAAN: PILAILUKAKKA TMS. RUSKEA LÄJÄ

Henkilöt: Kaksi koululaista

Näyttämön lattialle on tehty etukäteen lehmänlannalta näyttävä sotku. Kaksi koululaista saapuu.

Ensimmäinen koululainen: ”Hei, katso, mitähän toi on?”

Toinen koululainen: ” En tiedä, näyttää kummalliselta.”

Katselevat läjää ja ihmettelevät sitä.

Ensimmäinen koululainen: ”Haistetaan sitä.”
Haistelevat läjää.
Ensimmäinen koululainen: ”Ei selvinnyt mitä se on.”
Toinen koululainen: ”Maistetaan sitä.”
Ensimmäinen koululainen: ”Joo.”
Maistavat.
Toinen koululainen: ”Karseeta, se on lehmänlantaa.”
Ensimmäinen koululainen: ”Ajattele mikä onni, että ei astuttu sen päälle!”

Kumarrukset

LAPPALAISET

Henkilöt: Shamaani, lappalainen

TARVITAAN: LAVASTETTU NUOTIO, MUSTAA KASVOVÄRIÄ, PAMAUKSEN TEKOVÄLINEET

Vapaa rekvisiitta

Shamaanin nuotiolla

Shamaani istuu nuotion äärellä, lukee loitsuja. Paikalle juoksee lappalainen hätääntyneenä…

Lappalainen: ”Suuri johtaja, ei pierua.”
Shamaani: ”Vai ei pierua. Vie tästä hänelle lääkettä, sen pitäisi tehota.”

Lappalainen juoksee kohti kyläänsä (näyttämön taakse ). Jonkin ajan kuluttua lappalainen juoksee taas shamaanin luokse…

Lappalainen: ”Suuri johtaja, ei pierua!”
Shamaani: ” No tämän lääkkeen pitäisi kyllä nyt tehota.”

Lappalainen lähtee taas juosten kylään. Hetken kuluttua hän palaa taas takaisin.

Lappalainen: ” Suuri johtaja, ei pierua.”
Shamaani: ”No johan on kumma. No, tämä lääke on kyllä niin vahva että tämän pitäisi tehota.”

Lappalainen juoksee taas kyläänsä. Hetken kuluttua kuuluu suuri pamaus, lappalainen palaa naama mustana, tukka sekaisin ja hoiperrellen shamaanin luo.

Lappalainen: ”Suuri pieru, ei johtaja.”

Kumarrukset

FBI - AGENTIT

TARVITAAN: LAVASTETTU SAIRAALAN KANSLIA ( TUOLEJA, PÖYTIÄ, ” ARKISTOKAAPPI, PAPEREITA, PUHELIN), REKVISIITTAA FBI – AGENTEILLA, LAVASTETTU PIZZERIA ( PÖYTÄ, ” PIZZAPOHJA” YMS. KAULIN, PUHELIN )
Henkilöt: 22 FBI – agenttia, Pizzerian omistaja, juontaja

Juontaja: ” San Diegon psykiatrista sairaalaa epäillään sairausvakuutuspetoksesta. FBI on tehnyt paikalle rynnäkön ja on ryhtynyt tutkimaan sairaalan papereita.”

FBI – agentit mylläävät ja tutkivat sairaalan kansliassa papereita.

Ensimmäinen agentti: ” Huomaatteko miten monta tuntia on jo kulunut, kun olemme tutkineet näitä papereita, minulla on kamala nälkä. Onko teillä?”

Muut: ” On.”

Toinen agentti: ”Minä soitan pizzeriaan ja tilaan kaikille pizzat, sopiiko?”

Muut: ” Sopii:”

Toinen agentti soittaa: ” Haloo, Tilaisin kuljetuksena 22 isoa pizzaa ja 67 tölkkiä limsaa.”

Pizzerian omistaja vastaa: ” Minne tilaus toimitetaan?”

Agentti: ” Olemme San Diegon psykiatrisessa sairaalassa.”

Pizzerian omistaja: ” Psykiatrisessa sairaalassa?”

Agentti: ” Aivan, olen FBI:n agentti.”

Pizzerian omistaja: ” FBI:n agentti?”

Agentti: ” Aivan niin, kuten me kaikki muutkin.”

Pizzerian omistaja: ” Ja olette psykiatrisessa sairaalassa?”

Agentti: ” Aivan oikein. Älkää tulko etuovesta, ne on lukittu. Teidän täytyy käyttää takasivun huolto-ovea tuodaksenne pizzat perille.”

Pizzerian omistaja:” Ja te kaikki olette FBI:n agentteja?”

Agentti: ” Täsmälleen. Kuinka pian voitte toimittaa tilauksen?”

Pizzerian omistaja: ” Jokainen teistä psykiatrisessa sairaalassa olevista on siis FBI:n agentti?”

Agentti: ” Juuri niin. Olemme olleet täällä koko päivän ja näännymme nälkään.”

Pizzerian omistaja: ” Kuinka aiotte maksaa tämän tilauksen?”

Agentti: ” Minulla on täällä shekkivihko.”

Pizzerian omistaja: ” Ja te olette kaikki FBI:n agentteja?”

Agentti: ” Juuri niin. Kaikki täällä ovat FBI:n agentteja. Muistattehan tuoda pizzat ja limut takasivun huolto-ovelle. Etuovet ovat lukossa.

Pizzerian omistaja: ”Älkää luulko.”

Kumarrukset

MATEMATIIKKAA

TARVITAAN: TUOLEJA, PULPETTEJA, KIRJOJA YMS. REKVISIITTAA
Henkilöt: opettaja, Mikko, oppilaita
Luokassa

Opettaja: ” Mikko, jos sinulla olisi kuusi suklaapatukkaa ja Tatu ottaisi niistä kaksi, mitä sinulla olisi?”
Mikko: ”Tappelu!”

Kumarrukset

PASSIKUVAT

TARVITAAN: ”PASSIKUVA-AUTOMAATTI”, VALOKUVIA

Henkilöt: Emilia, tuntematon vanha rouva

Valokuva-automaatilla

Emilia: ” Hyvä, tässä onkin valokuva-automaatti. Passikuvia täytyy saada pian passiin Kanariansaarten matkaa varten. (Poseeraa automaatille ja menee koneen ulkopuolelle odottamaan kuvia).
"Aijai, minua ihan jännittää millaisia kuvista tulee, onhan passi voimassa sentään viisi vuotta. (Kuvat tulevat), No, tulivatpa ne äkkiä, APUA! Minähän olen ihan kauhean näköinen, kamalan ruma, ihan paviaanin näköinen!"
Tuntematon rouva koputtaa Emiliaa olkapäälle: ” Anteeksi, mutta nuo kuvat ovat minun, teidän ovat valmiita kahden minuutin kuluttua!”

Kumarrukset

ISÄSONNI

TARVITAAN: TUOLEJA JUNAKSI

Henkilöt: Äiti, lapsi, muita matkustajia
Junassa

Lapsi katselee ulos ikkunasta: ” Äiti, katso, tuolla pellolla on Isäsonni!”
Äiti: ”Lapsi-kulta, mistä sinä tiesit, että se on isäsonni?”
Lapsi: ”No, kun sillä oli semmoinen…semmoinen…”
Äiti: ”Ole hiljaa! Muut matkustajat kuulevat…!”

Matkustajat luovat äitiin ja lapseen paheksuvia katseita.
Lapsi: ” No, sillä oli semmoinen…NENÄRENGAS!”

Kumarrukset

Tai:

Lapsi katselee ulos ikkunasta: ” Äiti, katso, tuolla on isäsonni!”
Äiti: ”Lapsi-kulta. mistä sinä tiesit, että se on isäsonni?”
Lapsi: ”No kun äitisonneja ei ole olemassakaan.”-

Kesämatkailua, Wienin historiaa

Itävalta-Unkari (1867-1918)

Itävalta-Unkari perustettiin 1867 kompromissina Unkarin ylimystön ja Habsburgien-hallitsijasukujen välillä, yrityksenä pelastaa vanha Itävallan keisarikunta.  Järjestelyssä jätettiin huomiotta vähemmistökansallisuudet ja poliittista elämää varjostivat koko unionin ajan riidat eri kansallisuuksien välillä.

Itävalta-Unkarin hallitusjärjestelmä oli sekava ja monikielinen jäänne feodaaliajalta, jolloin kuninkaat jakoivat maita ja läänityksiä alamaisilleen. Sen muodostivat 18 kuningas-, arkkiherttua-, herttua-,  markiisi-, tai suuriruhtinaskuntaa. Yhteinen asukasluku oli 1900 –luvun vaihteessa noin 48 miljoonaa. Pääkaupunki oli Wien jossa myös keisari ja keisarinna asuivat.

Väestö jakautui seuraavasti: saksalaisia 24%, unkarilaisia 20%, tsekkejä 13%, puolalaisia 10%, ruteeneja 8%, kroaatteja 5%,slovakkeja 4%, serbejä 4%, sloveeneja 3% ja italialaisia 3%.
Serbit halusivat myöhemmin liittyä Serbiaan. Serbinationalisti Gavriolo Principin murhattua arkkiherttua Frans Ferninandin ja tämän vaimon Sarajevossa 28.6.1914, kirjoitti Itävalta-Unkarin 84-vuotias hallitsija Fars Josef Saksan keisarille: ”Serbia ei saa enää koskaan esiintyä poliittisena tekijänä Balkkanilla”. Ensimmäisen maailmansodan lähtölaukaukset oli ammuttu. Jo muutaman päivän kuluttua edellämainitun kirjeen lähettämisestä antoi Venäjän armeijan kenraalimajuri Mannerheim varsovassa miehilleen ohjeen: ”Kun hyökkäätte itävaltalaisten kimppuun, sivaltakaa ensin miekanlappeella sotilaslakki sivuun ja iskekää sitten kaikessa rauhassa.” Hävityn sodan jälkeen Itävalta-Unkari hajosi Unkarin ja Tsekkoslovakian itsenäistyttyä. Keisari  luopui kruunusta ja Itävallasta tuli tasavalta.

Mutta palatkaamme ajassa hieman taaksepäin.

Mynchenissä, Saksassa, syntyi jouluaattona 1837 Baijerin herttuan Maximilianin ja hänen vaimonsa arkkiherttuatar Ludovikan perheeseen lapsi joka sai nimekseen Elisabeth (lempinimi Sisi, myöhemmin saksalaisten Romy Schneider-elokuvien  kautta yleistyi nimi Sissi). Elisabethin syntymä osui harvinaiseen päivään, jolloin vietettiin samaan aikaan sekä sunnuntaita että jouluaattoa. Astrologit povasivatkin Elisabethille lupaavaa tulevaisuutta.

Elisabeth oli vain 15 -vuotias, kun hänen serkkunsa, 23 –vuotias Itävallan keisari Franz Josef, rakastui häneen nähtyään tytön sattumalta vaunuajelullaan. Keisari oli vilkuttanut kauniille neidolle, joka oli kuljeskellut niityllä ja hyräillyt Itävallan hymniä, Jonkin ajan kuluttua tapaamisesta Franz Josef ja Elisabeth esiteltiin toisilleen keisarillisella huvilalla ja he näyttivät heti ihastuvan toisiinsa.

Alun perin Franz Josefin puolisoksi oli kaavailtu Elisabethin isosiskoa Neneä. Virallisissa tanssiaisissa, joissa oli tarkoitus julkistaa Nenen ja keisarin kihlaus, Frans Josef kosi kuitenkin kaikkien yllätykseksi ja äitinsä Sofian suureksi harmiksi,  Elisabethia. Virallinen kihlaus julkistettiin 18.8.1853. Häät pidettiin 24.4.1854.

Elisabeth  ei ollut avioliitossaan onnellinen. Erityisen huonot välit hänellä oli anoppiinsa Sofieen. Hän etääntyi myös miehestään Frans Josefista. Elisabeth synnytti neljä lasta, kolme tyttöä ja pojan. Ensimmäinen lapsi oli tyttö joka kuoli jo 2 –vuotiaana. Toinenkin oli tyttö ja vasta  kolmas toivottu kruununprinssi Rudolf, joka syntyi 1858. Elisabethin suureksi mielipahaksi anoppi Sofie otti pojan heti pois äidiltään ja alkoi kasvattaa häntä omien metodiensa mukaan. Elisabeth jäi yksin ja masentui. Elisbeth sairastui keuhkotautiin josta hän kuitenkin parantui.

Elisabethia pidettiin Euroopan kauneimpana keisarinnana ja myös maailman kauneimpana naisena. Hän painoi vain 50 kg ja oli aikalaisekseen pitkä nainen, 172 senttimetriä. Elisabeth oli hyvin tarkka painostaan ja kapeasta uumastaan. Jos paino nousi vähänkin Elisbeth aloitti tiukan laihdutuskuurin ja lisäsi muutoinkin runsasta liikkumistaan. Hänen voitaisiin luonnehtia nykytermein sairastaneen anoreksiaa. Näyttääkseen mahdollisimman hoikalta hän käytti tiukkaa korsettia ja antoi ommella puvut päälleen, jotta niistä tuli mahdollisimman tyköistuvia.

Elisabeth oli muutoinkin tarkka ulkonäöstään ja etenkin polviin asti ulottuvista runsaista tummista hiuksistaan. Joka aamu suoritettiin  erikoislaatuinen hiusten kampausrituaali. Kampaaja oli pukeutunut täysin valkoisiin ja levitti lattialle valkoisen kankaan. Hiusten muotoilu kesti jopa pari tuntia ja jos päästä irtosi hiuksia Elisabeth sai raivokohtauksen. Hän huolsi hiuksiaan pesemällä ne kolmen viikon välein raaoilla kananmunilla, joihin oli lorautettu tilkka hienointa ranskalaista konjakkia. Elisabeth myös rakennutti itselleen kylpyhuoneen joka oli tuohon aikaan harvinaisuus euroopan hoveissa. Hänen lempinäytelmänsä oli Shakespearen "Kesäyön unelma."

Vuosien alkaessa näkyä hänen ihossaan, Elisabeth ei enää antanut tehdä itsestään muotokuvia. Hän halusi ihmisten muistavan hänet ikuisesti nuorena ja kauniina.

Elisabeth kiinnostui myöhemmin myös politiikasta. Vuonna 1867 hänet kruunattiin Unkarin kuningattareksi. Väitetään sen johtuneen hänen vihastaan anoppiaan kohtaan, jolle hän halusi näyttää olevansa tätä vahvempi. Elisabeth oli erityisesti kiinnostunut köyhien sosiaalisten olojen kohentamisesta ja hän tahtoi auttaa huono-osaisia.

Poikansa Rudolfin mystisen kuoleman jälkeen ( Vuonna 1889 Rudolf ja hänen rakastettunsa löydettiin kuolleina vuoteesta ),  hän aina pukeutui mustiin. Elisabeth rakennuttí vuonna 1891 Korfun saarelle kuuluisan Akilleen palatsin. Keisarinna oli lukenut Homeroksen tarinaa sankarista, joka oli uhmannut kaikkia kuninkaita ja heidän traditioitaan ja elänyt omalle unelmalleen. Lisäksi Akilles edusti voimaa ja kauneutta, nekin keisarinnan ihailemia ominaisuuksia. Hengeltään surullista keisarinnaa lähellä oli kuolevaa Akilleusta kuvaava patsas. Siinä Elisabeth  on saattanut nähdä myös omaa tuskaansa, kaikkien häntä kohdanneiden vastoinkäymisten keskellä. Korfun saaresta tuli hänen lempipaikkansa.

Elisabeth kuoli 60 –vuotiaana Genevessä 10.9.1898, kun italialainen anarkisti Luigi Lucheni iski viilan hänen sydämeensä keskellä päivää kesarinnan seurueen astuessa hotellista kadulle.  Haava oli niin pieni, että sitä ei ensin edes huomattu. Elisabeth itse uskoi, että mies halusi varastaa hänen kellonsa ja käveli vielä pari sataa metriä laivaan jossa hän menetti tajuntansa. Keisarinnan viimeisiksi sanoiksi jäivät: ”mitä minulle tapahtui?” Elisabethin surullista elämää on usein osuvasti verrattu prinsessa Dianan elämään. Naisjärjestöt ovat nostaneet Elisabethin yhdeksi naisten oikeuksien esitaistelijoista. Elisabeth nähdään oman tiensä kulkijana ja 1800 –luvun naisten ahtaita rajoja rikkovana uudistajana, jota kansa rakasti.

SATUNÄYTELMIÄ

Kesällä on tapanana lukea klassikkokirjoja, niin myös satuja. Tässä lapsille tunnettuja satuja satunäytelmiksi kirjoitettuna, kesällä voi leikkiä kaikkea kivaa!

PIENI PUNAHILKKA
Henkilöt: Äiti, Pieni Punahilkka, Eläimiä, Iso harmaa susi, Isoäiti, Puunhakkaaja

Vaatetus: Äidillä leninki, esiliina, peruukki, Pienellä Punahilkalla mekko, esiliina, kengät, sukat , punainen viitta, jossa hilkka, kahdelle saparolle letitetyt hiukset, eläimillä eläinpuvut ja sudella harmaa susipuku ja samanlainen yöpuku ja iso yömyssy viimeiseen kohtaukseen, kuin isöäidilläkin on, isoäidillä yöpuku, silmälasit ja peruukki, yömyssy puunhakkaajalla paita, housut, saappaat, kirves, peruukki.

Lavastus: Suuren metsän reunassa mökki, jossa pöytä, pöydällä kori, kaksi tuolia, sänky, matto, kaappi, jossa leipää, lihaa ja maitopullo, liina. Punahilkan viitta toisen tuolin selkänojalla ja kengät tuolin alla. Lavastus voidaan tehdä kolmessa osassa, jolloin näyttämöllä on samaan aikaan vasemmalla puolella äidin ja Pienen Punahilkan mökki, keskellä suurta metsää, metsässä puita,  kauniita kukkia ja pieniä eläimiä, ja oikealla puolella isoäidin mökki tai väliverhon voi laskea välillä jolloin ensimmäinen kohtaus on kotimökissä, väliverho, metsä, väliverho ja viimeinen isoäidin mökissä. Isoäidin mökissä ovi, jossa salpa, sen takana sänky vuodevaatteineen, patjan alla piilossa yöpuku ja iso yömyssy sudelle,tauluja seinällä, matala jakkara.

Aloitustilanne: Pieni Punahilkka istuu tuolilla ja äiti pakkaa eväskoria.

 

1. Kohtaus Äidin ja Pienen Punahilkan kotimökki

Äiti: Kuule minua, Pieni Punahilkka. Panen tähän koriin leipää, lihaa ja pullon maitoa. Viehän nämä sairaalle isoäidillesi. Mutta muista kulkea suoraan metsän läpi, äläkä pysähdy leikkimään tai juttelemaan kenenkään vieraan kanssa. (Äiti peittää korin liinalla).

Pieni Punahilkka: Kyllä äiti, minä vien korin isoäidille. (Pukee ylleen punaisen viittansa ja laittaa kengät jalkaansa) Hei sitten!

Äiti: Hei hei!

 

2. Kohtaus Metsässä

Punahilkka lähtee ja kulkee suoraan metsän halki. Äkkiä puun takaa ilmestyy iso harmaa susi.

Susi (kohteliaasti): Hyvää huomenta, kultaseni. Minne olet matkalla?

Pieni Punahilkka: Isoäitini on sairaana ja minä vien hänelle ruokaa.

Susi: Katsopas kuinka kauniita kukkia täällä metsässä kasvaa. Isoäitisi ilahtuisi varmasti, jos poimisit hänelle niistä oikein kauniin kimpun.

Pieni Punahilkka: Äiti kyllä sanoi, että minä en saa pysähtyä juttelemaan tai leikkimään vieraitten kanssa mutta kyllä minä varmaan voin poimia isoäidille kukkia. Kiitos neuvosta susiherra!

Susi: (katsoo nälkäisesti Punahilkkaa): Muista totella äitiäsi. Näkemiin, kultaseni!

Susi kumartaa ja häviää metsään, Punahilkka alkaa poimia kukkia. Susi kiiruhtaa oikoreittiä isoäidin mökille.

3. Kohtaus isoäidin mökissä

Isoäiti makaa sängyssä ja susi saapuu oven taakse. Susi koputtaa oveen.

Isoäiti: (huutaa) Kuka siellä?

Susi (Kiltillä ja pehemeällä äänellä): Pieni Punahilkka.

Isoäiti: Tule sisään, kultaseni. Kun työnnät salpaa, niin lukko aukeaa.

Susi hyökkää ja syö isoäidin suuhunsa yhtenä ainoana suupalana. (Taistelun tuoksinassa susi peittää isoäidin niin, että tämä pääsee sängyn reunan taakse piiloon). Susi (ottaa salaa patjan alta) pukeutuu isoäidin yöpukuun ja isoon yömyssyyn ja hyppää tämän vuoteeseen. Juuri kun se vetää peittoa kuononsa peitoksi, kuuluu ovelta koputus, siellä on Punahilkka.

Susi: (Vapisevalla äänellä): Kuka siellä?

Punahilkka: Pieni Punahilkka.

Susi: Tule sisään kultaseni, Kun työnnät salpaa, niin lukko aukeaa.

Punahilkka astuu sisään ja laskee korinsa pienelle jakkaralle.
Susi: Tulehan lähemmäksi kultaseni.

Punahilkka tulee sängyn viereen.

Pieni Punahilkka: (Huudahtaa) Kylläpä sinulla on suuret korvat, isoäiti!

Susi: Jotta kuulisin sinun puheesi paremmin.

Pieni Punahilkka:  (Huudahtaa) Kylläpä sinulla on suuret silmät isoäiti!

Susi: Jotta näkisin sinut paremmin.

Pieni Punahilkka: (Huudahtaa) Mutta isoäiti, kylläpä sinulla on kauhean suuri suu!

Susi: (Huudahtaa) Jotta voisin syödä sinut suuhuni!

Susi hyökkää Punahilkan kimppuun.

Pieni Punahilkka: (Ryntää ulos tuvasta) Apua! Susi aikoo syödä minut!

Kun Punahilkka ryntää ovesta, syöksyy hän suoraan puunhakkaajan syliin, jolla on kirves.
Puunhakkaaja menee sisään, ” tappaa ” suden kirveellä ja aukaisee sen vatsan niin, että isoäiti pääsee ulos aivan terveenä.

Isoäiti:  (silittää Punahilkan päätä ja kiittää puunhakkaajaa) Kiitos, kiltti puunhakkaaja, kun pelastit meidät! Jää toki kiitokseksi syömään yhdessä meidän kanssamme Pienen Punahilkan tuomia ruokia.

Puunhakkaaja: Eipä kestä, onneksi olin tässä lähellä. Mutta nyt kyllä ruoka maistuisi, kiitos.

Syövät yhdessä.

Puunahakkaaja: Ja nyt Punahilkka, saatan sinut kotiin. Muista aina olla varovainen, äläkä koskaan pysähdy juttelemaan tai leikkimään vieraitten kanssa.

Pieni Punahilkka: Kyllä minä nyt aina varmasti muistan. Hei sitten isoäiti!

Isoäiti: Hei sitten! Vie äidillesi terveisiä!

Lähtevät.

Grimmin veljesten sadusta.

 LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ
Henkilöt: Kertoja, Lumikki, Kuningatar, Taikakuvastin, metsästäjä, metsänpetoja,seitsemän kääpiötä, prinssi, prinssin seuralaisia.

Vaatetus: Kertojalla hovinaisen tai – miehenpuku, Lumikilla samettiliivit, joissa nyörit.Alla mekko, päässä punainen rusetti. Mustat hiukset tai musta peruukki. Kuningattarella kuningattaren, kaupustelijan ja talonpoikaisvaimonpuvut, Metsästäjällä paita, housut, liivit, hattu, saapikkaat ja puukko, metsänpedoilla eläinpuvut, seitsemällä kääpiöillä myssyt, paidat, housut ja saapikkaat, prinssillä prinssinpuku, keppihevonen.Seuralaisilla hovipuvut.

Lavastus: Kuningattaren huoneessa taikakuvastin, jonka taakse mahtuu piiloon ja puhumaan, korulippaita, pöytä, pöydällä rasia mustaa kasvoväriä, peili, kampa, erivärisiä putkiloita, taikasauva, tuoli, jolla vanhat kaupustelijan vaatteet, kaunis silkkinauha. Huoneessa salakammio, jossa kori, omenoita, koeputkia, joissa värillisiä nesteitä.

Metsä on synkkä, suuria puita, teräviä kiviä, pensaita, orjantappuraa.

Kääpiöiden tuvassa on pieni pöytä, jolla valkea liina. Liinalla on seitsemän pientä lautasta, jokaisen lautasen vieressä on lusikka ja haarukka, sekä pieni maitokuppi. Seinän vieressä on seitsemän pientä vuodetta ja jokaisessa valkoiset lakanat. Lautasilla on puuroa, lautasten vieressä seitsemän leipäpalaa, maitoa joka kupissa. Ovi ja ikkuna, josta voi kurkistaa. Paarit sivustalla.

Lasiarkuksi pleksilevyjä tms.

Aloitustilanne: Tyhjä kuningattaren huone, jonka keskellä kertoja alkaa kertoa, kerrottuaan repliikkinsä, hän poistuu sivustalle.

Kertoja:  Olipa kerran kaunis kuningatar, joka päätti ryhtyä ompelemaan. Oli valkoluminen talvi ja kuningatar istuutui ompelemaan linnansa ikkunan ääreen, jonka puitteet olivat mustaa eebenpuuta. Ommellessaan siinä hän sattui pistämään neulalla sormeensa ja kolme veripisaraa putosi lumeen. Kuningatar katseli punaisia veripisaroita valkoisella hangella ja ajatteli: ”Voi, kun minä saisin lapsen, valkean kuin lumi, punaisen kuin veri ja mustan kun eebenpuu!”.
Jonkun ajan kuluttua hänelle syntyi pieni tytär, jonka iho oli valkea kuin lumi, posket punaiset kuin veri ja tukka musta kuin eebenpuu. Sen lähden äiti antoi lapselleen nimeksi Lumikki. Mutta äiti kuoli heti lapsen syntymän jälkeen. Vuoden kuluttua kuningas meni uusiin naimisiin.Uusi kuningatar oli hyvin kaunis mutta ilkeä ja ylpeä. Hän ei sietänyt, että kukaan olisi kauniimpi kuin hän itse.
Kuningattarella oli taikakuvastin

 

1. Kohtaus: Kuningattaren huoneessa

Kuningatar: (astuu taikapeilin eteen) Kerro kerro kuvastin, ken on maassa kaunehin?

Kuvastin: Kuningatar on kaunein. (Kuningatar on hyvin mielissään ja iloinen).

Kuningatar: Hyvä hyvä! Taikakuvastin puhuu aina totta. Minä olen maassa kaunein! Minä! Minä, kningatar! Kukaan ei ole yhtä kaunis kuin minä ja niin sen pitääkin olla.

Kertoja: Mutta pikku Lumikki kasvoi ja tuli päivä päivältä kauniimmaksi. Seitsemänvuotiaana hän oli jo kauniimpi kuin kuningatar itse. Kerran taas kuningatar kysyi kuvastimeltaan…

Kuningatar: Kerro, kerro kuvastin, ken on maassa kaunehin?

Kuvastin: Sinä ennen verraton, Lumikki nyt kaunein on.

Kuningatarta harmittaa tavattomasti, hän tulee keltaiseksi ja vihreäksi kateudesta, hän raastaa hiuksiaan ja on epätoivoinen, kulkee edestakaisin.

Kuningatar: Vihaan Lumikkia! En voi enää nukkua, en saa lepoa päivällä, enkä yöllä!

Kertoja: Kunnes eräänä päivänä…

Kuningatar: Metsästäjä, heti tänne! (Metsästäjä saapuu). Vie Lumikki kauas metsään, en enää siedä häntä silmissäni! Tapa hänet ja tuo minulle hänen sydämensä ja kielensä merkiksi siitä, että hän on kuollut!

 

2. Kohtaus Metsässä

Metsästäjä vie Lumikin metsään. Hän vetää puukkonsa esiin ja aikoo surmata Lumikin. Lumikki alkaa itkeä.

Lumikki: Voi, rakas metsästäjä, älä tapa minua vaan säästä henkeni! Minä juoksen kauas synkkään korpeen, enkä ikinä enää palaa.

Metsästäjä: (heltyneenä) No hyvä on. Juokse sitten pois lapsiparka.

Lumikki: Voi, kiitos kiltti metsästäjä! Lumikki juoksee metsään.Metsästäjä lähtee takaisin.

Metsästäjä: (puhuu itsekseen) Tapan kotimatkalla metsäkauriin, otan siltä sydämen ja kielen ja vien ne kuningattarelle. Metsänpedot varmaan syövät hänet mutta onneksi minun ei tarvinnut tappaa häntä.

Metsästäjä lähtee ja Lumikki on ypöyksin metsässä. Lumikki on suunniltaan, eikä tiedä mihin suuntaan lähtisi, hän vilkuilee puiden lehtiä ja juoksee yli kivien ja pensaiden. Metsänpedot tulevat hyppimään hänen viereensä mutta eivät tee mitään. Alkaa hämärtää. Silloin Lumikki näkee pienen tuvan.

Lumikki: Tuollahan on pieni tupa!

 

3. Kohtaus Kääpiöiden tuvassa

Lumikki: Kylläpä minulla on nälkä ja jano. Syönpä hiukan puuroa joka lautaselta, murusen jokaisesta leivästä ja pari pisaraa maitoa joka kupista, sillä en tahdo ottaa kenenkään osuutta kokonaan, ettei kukaan vain jää ilman. (Lumikki syö ja juo). Olenpa perin väsynyt, taidanpa mennä nukkumaan. (Lumikki kokeilee sänkyjä kädellään): Tämä ensimmäinen sänky on liian pitkä. Tämä toinen on lyhyt. Tämä kolmas on kova. Tämä neljäs kapea. Entäs tämä viides, ei, se on liian pehmeä. Entä kuudes, ei käy, liian kuhmurainen. Mutta tämä seitsemäs, sehän on kuin minulle tehty! (Lumikki kiipeää sänkyyn ja lukee iltarukouksensa ja nukahtaa.)

Seitsemän pientä kääpiötä palaa tupaansa, jokaisella on sytytetty lyhty kädessään. Ensimmäinen kääpiö: Onpa mukavaa saapua kotiin vuoristosta malmia kaivamasta.

Ensimmäinen kääpiö: Kuka on istunut tuolissani?
Toinen kääpiö: Kuka on syönyt lautaseltani?
Kolmas kääpiö: Kuka on purrut leivästäni?
Neljäs kääpiö: Kuka on käynyt puurokupillani?
Viiden kääpiö: Kuka on syönyt haarukallani?
Kuudes kääpiö: Kuka on leikannut veitselläni?
Seitsemäs kääpiö: Kuka on juonut maitokupistani?

Ensimmäinen kääpiö katselee ympärilleen ja huomaa, että hänen vuoteeseensa on koskettu.

Ensimmäinen kääpiö: (huutaa) Kuka on maannut vuoteessani?

Toisetkin kääpiöt katsovat vuoteitaan.

Muut kuusi kääpiötä (hämmästyneinä) Joku on maannut meidänkin vuoteissamme.

Seitsemäs kääpiö juoksee vuoteensa luo ja näkee Lumikin.

Seitsemäs kääpiö: Tulkaa äkkiä tänne, täällä nukkuu tyttö!

Kaikki kääpiöt kerääntyvät huudahdellen vuoteen luo ja nostelevat lyhtyjään, niin, että valo lankeaa Lumikkiin.

Kaikki: (huutavat) Miten kaunis tyttö! Voi miten kaunis hän on!

Seitsemäs kääpiö: Ei hennota herättää häntä. Hän saa nukkua vuoteessani. Nukun yhden tunnin aina jokaisen teidän muun vieressä, niin kuluu nyt yö, sopiiko?

Muut: Sopii. Menevät nukkumaan ja seitsemäs kääpiö vaihtelee muiden viereen vuorotellen (saman tien).

Tulee aamu. Lumikki herää ja säikähtää pahanpäiväisesti nähdessään kääpiöt.

Ensimmäinen kääpiö: (Hyvinystävällisesti) Älä pelkää. Me olemme seitsemän toverusta, kääpiöitä, jotka päivisin kaivamme malmia tuolla vuoristossa ja tämä tupa on kotimme.Mikä sinun nimesi on?

Lumikki: Minä olen Lumikki.

Toinen kääpiö: Miksi sinä tulit meidän tupaamme?

Lumikki: Äitipuoleni halusi surmata minut, metsästäjä, jonka piti tappaa minut, säästi henkeni ja vihdoin löysin tänne teidän tupaanne.

Kolmas kääpiö: Haluaisitko hoitaa talouttamme?

Neljäs kääpiö: Keittäisit meille ruokaa.

Viides kääpiö: Laittaisit vuoteemme.

Kuudes kääpiö: Pesisit vaatteemme ja ompelisit.

Seitsemäs kääpiö: Ja pitäisit kaikki hyvässä järjestyksessä? Jos vain haluat, saat jäädä tänne, eikä sinulta puutu mitään.

Lumikki: Haluan, haluan, koko sydämestäni. Kiitos!

Ensimmäinen kääpiö: Aamuisn me lähdemme vuorille malmia ja kultaa etsimään ja illalla tulemme kotiin syömään. Päivät joudut olemaan yksin kotona. Varo äitipuoltasi, paha kuningatar saa kyllä pian tietää, että olet täällä. Älä päästä ketään sisään!

 

4. Kohtaus Kuningattaren huoneessa ja kääpiöiden tuvassa

Kertoja: Kuningatar, joka luuli Lumikin kuolleen, uskoi nyt olevansa maailman kaunein nainen. Eräänä päivänä hän pysähtyi kuvastimen eteen…

Kuningatar: (Astuu kuvastimen luo) Kerro kerro kuvastin, ken on maassa kaunehin.

Kuvastin: Sinä ennen verraton, Lumikki nyt kaunein on. Hän on täältä kaukana kääpiöiden tuvassa.

Kuningatar pelästyy kovasti. Hän kulkee mietteliäänä huoneessa ja keksii juonen. Kuningatar pukeutuu vanhaksi kaupustelijaksi ja  tahrii kasvonsa mustalla kasvovärillä, niin, ettei kukaan voi tuntea häntä.

Kuningatar: Hahaa, tässä kaupustelijan asussa ja kasvovärissä minua ei tunnista kukaan! Nyt lähden seitsemän kukkulan yli seitsemän kääpiön tuvalle. (Lähtee):

Saapuu kääpiöiden ovelle, Lumikki on yksin kotona.

Kuningatar: Ostakaa kauniita tavaroita!

Lumikki: (kurkistaa ikkunasta): Hyvää päivää, rouva hyvä, mitä teillä on myytävänä?

Kuningatar: Hienoja, kauniita tavaroita, kaikenvärisiä nauhoja ja nyörejä liivinpauloiksi (näyttää kaunista silkkinauhaa).

Lumikki: (avaa oven) Ostan tuon kauniin nyörin (ostaa sen).

Kuningatar: Lapsi kulta, miltä sinä näytät! Tulehan, minä nyöritän liivisi siististi.(Lumikki astuu hänen eteensä ja kuningatar nyörittää liivin liian tiukalle ja Lumikki on tukehtumaisillaan ja vaipuu kuin kuolleena maahan.)

Kuningatar: Siitä sait, mokoma kaunokainen. (Kiiruhtaa ulos.)

Kääpiöt saapuvat ja säikähtävät.

Ensimmäinen kääpiö: Kohottakaa häntä äkkiä.

Toinen kääpiö: Liivin nyörit ovat liian kireällä.

Kolmas kääpiö: Katkaisen sen äkkiä (katkaisee nyörin). (Lumikki virkoaa vähitellen).

Lumikki: Täällä kävi vanha kaupustelijarouva, jolta ostin uuden nyörin pukuuni mutta hän nyöritti sen liian tiukalle.

Neljäs kääpiö: Tuo vanha kaupustelija ei voinut olla kukaan muu, kuin ilkeä kuningatar.Älä päästä ketään sisään, silloin kuin olet yksin kotona!

 

5. Kohtaus Kuningattaren huoneessa ja kääpiöiden tuvalla.

Kuningatar tulee kotiin ja menee taikakuvastimen luo.

Kuningatar: Kerro, kerro kuvastin, ken on maassa kaunehin?

Kuvastin: Sinä ennen verraton, Lumikki nyt kaunein on. Hän on täältä kaukana, kääpiöiden tuvassa.

Kuningatar kalpenee vihasta ja säikähdyksestä.

Kuningatar: Kyllä minä vielä keksin juonen, joka Lumikin tuhoaa.

Kuningatar ottaa pöydältään kamman, ja taikoo sitä taikasauvallaan. Sitten hän pukeutuu taas vanhaksi eukoksi ja lähtee kääpiöiden tuvalle ja koputtaa oveen.

Kuningatar: (huutaa)Ostakaa kauniita tavaroita!

Lumikki: Minä en saa päästää ketään sisään, teidän on parasta mennä muualle.

Kuningatar: Voithan kuitenkin katsoa mitä minulla on myytävänä.

Lumikki: Voi, onpa kaunis kampa. Minulla ei koskaan ole ollut tuollaista. Haluaisin ostaa sen.

Kuningatar: Avaa ovi, niin tulen sopimaan sen hinnasta.

Lumikki: Sopii. (Avaa oven).

Kuningatar: Annapa minun nyt kammata tukkasi oikein kauniiksi.

Lumikki: Hyvä on, saat kammata tukkani. (Kuningatar alkaa kammata, mutta kampa tuskin koskettaa Lumikin hiuksia, kun myrkky alkaa vaikuttaa ja hän vaipuu taintuneena maahan.

Kuningatar: Siitä sait, mokomakin kaunokainen. (lähtee).

Kääpiöt saapuvat.

Ensimmäinen kääpiö: Tämä on varmasti äitipuolen tekosia, etsikää heti mikä tämän on aiheuttanut.

Toinen kääpiö: (löytää kamman) myrkkykampa!

Kolmas kääpiö: Vedä se heti pois hiuksista! (Toinen kääpiö vetää). Lumikki tointuu.

Lumikki: Kaupustelijarouva kävi tänään täällä ja ostin häneltä kamman, jolla hän kampasi hiuksiani mutta sitten menetin tajuntani.

Neljäs kääpiö: Muista, että et saa avata ovea kenellekään, kun olemme poissa, ole varuillasi Lumikki! Tämä oli taas äitipuolesi juoni.

 

6. Kohtaus Kuningattaren huoneessa ja kääpiöiden tuvalla.

Kuningatar kiiruhtaa huoneeseensa. Hän menee suoraan kuvastimen luo.

Kuningatar: Kerro, kerro kuvastin, ken on maassa kaunehin.

Kuvastin: Sinä ennen verraton, Lumikki nyt kaunein on. Hän on täältä kaukana, kääpiöiden tuvassa.

Kuningatar vapisee, sihisee ja sähisee raivosta.

Kuningatar: (huutaa) Tapan Lumikin, vaikka se maksaisi henkeni! (Vetäytyy salakammioonsa ja valmistaa erilaislla nesteillä myrkyllisen omenan.)

Kuningatar: Hahaa, valmista tuli. tässä omenassa on hyvin väkevää myrkkyä. Tämä on niin kaunis, valkea ja punaposkinen, että kyllä Lumikin tulee vesi kielelle, se on varmaa, hah haa. Eikä hän aavista, että vain punainen puoli on tappavan myrkyllinen ja valkea myrkytön, hah haa! (Maalaa kasvonsa ja pukeutuu talonpoikaisvaimoksi, laittaa omenan päällimmäiseksi omenakoriin, lähtee kääpiöiden tuvalle ja koputtaa oveen.)

Lumikki: (Kurkistaa ikkunasta): Mitä asiaa teillä? En uskalla päästää ketään sisälle, sillä kääpiöt ovat kieltäneet.

Kuningatar: Sama se minulle on. Kyllä minä nämä omenani muuallakin kaupaksi. No, saat sentään yhden maistiaiseksi.

Lumikki: Ei, en uskalla ottaa sitä vastaan.

Kuningatar: (huudahtaa) Mitä, pelkäätkö sinä minun omenoitani? Katsopas, minä syön tästä omenasta valkean puolen, niin syö sinä punainen. Kuningatar puraisee valkeaa puolikasta. Lumikki ojentaa kätensä ja puraisee palan punaisesta puolesta. Tuskin Lumikki on puraissut, kun hän kaatuu kuolleena maahan.

Kuningatar: (nauraa ilkeästi ja pilkkaa) Tästä rakkaat kääpiösikään eivät saa sinua heräämään, valkea kuin lumi, punainen kuin veri, musta kuin eebenpuu! (Kuningatar lähtee kotiinsa.)

Kuningatar astuu kuvastimensa eteen.

Kuningatar: Kerro, kerro kuvastin, ken on maassa kaunehin.

Kuvastin: Kuningatar kaunehin.

Kuningatar on erittäin tyytyväinen ja myhäilee.

Kääpiöt palaavat tupaansa ja löytävät Lumikin.

Ensimmäinen kääpiö: Hän ei hengitä! Katsokaa löytyykö jotakin myrkyllistä! (Kääpiöt etsivät kiivaasti, mutta eivät löydä mitään. Lumikki nostetaan pystyyn, avaavat vaatteet, kampaavat tukan, mikään ei auta. He panevat Lumikin paareille ja kerääntyvät itkemään hänen ympärilleen.

Toinen kääpiö: Olemme itkeneet herkeämättä kolme päivää. Meidän on valmistauduttava hautaamaan hänet.

Kolmas kääpiö: Emme me voi haudata häntä mustaan maahan, hän näyttää yhä niin elävältä ja hänen poskillaan on heleä punerrus, ikään kuin hän vain nukkuisi.

Neljäs kääpiö: Teettäkäämme hänelle lasiarkku, josta näemme hänet joka puolelta.

Viides kääpiö: Kanteen on kultakirjaimin kirjoitettava hänen nimensä ja se, että hän oli kuninkaan tytär.

 

7. Kohtaus Metsässä

Kertoja: Kääpiöt ovat kantaneet Lumikin arkun kallionkielekkeelle metsään ja yksi heistä vartioi sitä aina. Linnutkin ovat käyneet arkun vieressä itkemässä Lumikin kuolemaa. Kauan aikaa on Lumikki maannut muuttumattomana arkussaan. Hänen ihonsa on yhä valkea kuin lumi, posket punaiset kuin veri ja tukka musta kuin eebenpuu.

Kuninkaanpoika tulee ratsastaen metsään seuralaistensa kanssa ja näkee arkun. Kääpiöt vartioivat Lumikin arkkua yhdessä. Prinssi lukee mitä arkun kanteen on kirjoitettu, ja näkee Lumikin nukkumassa siinä.

Prinssi: Antakaa tuo arkku minulle! Maksan mitä ikinä tahdotte!

Ensimmäinen kääpiö: Ei, me emme myy sitä ikinä, vaikka saisimme koko maailman kullan ja kaikki aarteet.

Prinssi: Antakaa se sitten minulle lahjaksi. En voi elää muuten. Tahdon suojella ja kunnioittaa Lumikkia niin kauan kuin elän.

Kääpiöt katselevat toisiaan.

Toinen kääpiö: Meidän käy sinua sääliksi. Saat arkun.

Prinssi: (kääntyy seuralaisiaan kohti)Nostakaa arkku olkapäillenne.(Kantajat nostavat arkkua ja kompastuvat puunjuureen, silloin myrkyllinen omenanpala irtoaa Lumikin kurkusta.) Lumikki avaa silmänsä, nousee istumaan.

Lumikki: (Hämmästyneenä) Missä minä olen?

Prinssi: (Ilosta säteillen) Olet turvassa minun luonani! Sinä olet minulle rakkaampi kuin mikään muu maailmassa, tule vaimokseni ja kanssani isäni linnaan!

Kertoja: Prinssin kerrottua Lumikille kaiken, Lumikki suostui ja kun he tulivat perille, ruvettiin valmistelemaan loisteliaita ja kauniita häitä.Lumikin äitipuoli sai myös kutsun häihin, mutta ei tiennyt keneltä. Hän pukeutui hienoimpiin ja kalleimpiin vaatteisiinsa ja pysähtyi taikakuvastimensa eteen jälleen kerran kysymään: Kerro, kerro kuvasti, ken on maassa kaunehin. Ja kuvastin vastasi: Sinä ennen verraton, morsian nyt kaunein on. Ilkeä äitipuoli raivostui niin kauheasti, ettei ensin tiennyt mitä tekisi. Ensin hän ei halunnut lähteä koko häihin mutta ei voinut vastustaa kiusausta nähdä morsianta. Kun kuningatar saliin astuttuaan tunnisti morsiamen, hän vimmastui niin, että syöksyi ulos linnasta ja putosi jyrkänteeltä, eikä häntä ole sen koommin nähty.

Grimmin veljesten sadusta.

 PRINSESSA RUUSUNEN

Henkilöt: Kertoja, Kuningas, Kuningatar, 13 haltijatarta, vanha eukko, hoviväkeä, kuninkaanpoika

Vaatetus: Kuninkaan, kuningattaren ja prinsessan puvut, haltijatarpuvut ja taikasauvat, hovipukuja, prinssinpuku, vanhan eukon puku.

Lavastus: Kuninkaanlinna, kaksi valtaistuinta, pylväitä, nukke ja nukenkehto, pöytiä ja tuoleja, salin vieressä linnan tornihuone, ovi, vanha avain, rukki, sänky.

Alkutilanne: Kuninkaanlinnassa vietetään Prinsessa Ruususen syntymäjuhlaa. Kertoja seisoo lavan edessä.

 

1. Kohtaus Prinsessa Ruususen syntymäjuhla

Kertoja: Kauan sitten erään kaukaisen maan kuningas ja kuningatar toivoivat hartaasti lasta, mutta lasta ei kuulunut. Sitten tapahtui, että kerran kuningattaren uimassa ollessa kömpi vedestä sammakko ja sanoi kuningattarelle: ”Toivomuksesi täyttyy, ennen kuin vuosi on kulunut umpeen.”
Kävi juuri niin, kuin sammakko oli sanonut. Kuningatar sai tyttären, joka oli hyvin kaunis. Kuningas laittoi pystyyn suuret juhlat ja kutsui sinne muiden kutsuttujen lisäksi valtakunnan 12 haltijatarta, mutta 13. haltijatar jätettiin kutsumatta, koska kuninkaalla oli vain 12 kultalautasta. (Kertoja väistyy sivuun.)

Ensimmäinen haltijatar: Olemme kokoontuneet tänne viettämään Prinsessa Ruususen syntymäjuhlia ja minun lahjani sinulle olkoon kauneus.(Heilauttaa taikasauvaansa kehdon yläpuolella, astuu sivummalle):

Toinen haltijatar: (menee kehdon luo, heilauttaa taikasauvaansa) Minun lahjani sinulle on rikkaus. (Astuu sivummalle.)

Kolmas haltijatar: (menee vuorollaan kehdolle, heilauttaa taikasauvaansa) Minun lahjani sinulle on oikeamielisyys. (astuu sivummalle).

Neljäs haltijatar: (astuu kehdon luo, heilauttaa taikasauvaansa) Minun lahjani on rehellisyys.(astuu sivummalle).

Viides haltijatar: (Kävelee kehdon luo, heilauttaa taikasauvaansa) Minulta saat jalon luonteen. (astuu sivummalle.)

Kuudes haltijatar: (Astuu vuorollaan kehdon luo, heilauttaa taikasauvaansa) Minä annan sinulle terveyttä. (astuu sivummalle).

Seitsemäs haltijatar: (Astuu kehdon luo, heilauttaa taikasauvaansa) Minä lahjoitan sinulle viisautta.(astuu sivummalle):

Kahdeksas haltijatar: (Astelee kehdon viereen, heilauttaa taikasauvaansa) Minun syntymälahjani sinulle on ystävällinen luonne. (Astuu sivummalle.)

Yhdeksäs haltijatar: (menee kehdon luo, heilauttaa taikasauvaansa): Minulta saat kauniin hymyn. (Astuu sivummalle.)

Kymmenes haltijatar: ( Astuu kehdon luokse, heilauttaa taikasauvaansa): Minun lahjani olkoon lempeys.(Astuu sivummalle.)

Yhdestoista haltijatar: (Astuu kehdon luo, heilauttaa taikasauvaansa) Minä annan sinulle lahjaksi kärsivällisyyttä.

Kolmastoista haltijatar astuu odottamatta sisään, hän ei tervehdi ketään, eikä katso kehenkään, vaan huutaa kovalla äänellä.

Kolmastoista haltijatar: Viisitoistavuotiaana kuninkaantytär satuttaa sormensa värttinään ja vaipuu kuolleena maahan. (Haltijatar kääntyy ympäri ja lähtee, kaikki ovat säikähtyneitä.)

Kahdestoista haltijatar: Minä en ole vielä ehtinyt antaa lahjaani. Minulla ei ole valtaa kumota pahaa ennustusta mutta voin lievittää sitä. Minun lahjani on se, että kuninkaantytär ei kuole, vaan vaipuu syvään uneen, joka kestää sata vuotta.

Kuningas: Joka ainoa valtakunnan värttinä on välittömästi polttaa! (Kaikki lähtevät kiireesti).

 

2. Kohtaus Kohtalokas pisto

Prinsessa Ruusunen: (linnan salissa) Tänään on 15-vuotissyntymäpäiväni. Onpa hauskaa olla yksin kotona. Taidanpa vaellella huvikseni täällä linnassa ja katsella saleja sekä kamareita. Tuollahan on ovi vanhaan tornikamariin, taidanpa kurkistaa sinnekin. (saapuu ovelle, vääntää avainat, ovi aukeaa)

Vanha eukko istuu tornikamarissa rukkia polkemassa värttinän kanssa.

Prinsessa Ruusunen: Hyvää päivää, mummo kulta. Mitä sinä teet?

Vanha eukko: Minä kehrään.(nyökyttää päätään.)

Prinsessa Ruusunen: Mikä ihmeen kapine tuo on, joka pyörii noin hauskasti? (Ruusunen ottaa värttinän ja kun hän koskee värttinään, saa hän haavan ja vaipuu tornikamarin vuoteelle syvään uneen.)

Kuningas ja Kuningatar tulevat juuri saliin valtaistuimilleen ja nukahtavat, hoviväki istahtaa tuoleille ja kaikki nukahtavat.

Kertoja: (astuu lavan eteen) Kaikki nukahtivat, Prinsessa Ruusunen, kuningaspari, koko hoviväki, tallissa olevat hevoset, kartanolla olevat koirat, katolla olevat kyyhkyset ja keittiöväki. Linnan ympärille alkoi kasvaa orjantappuratiheikkö (kertoja vetää köynnöksiä näyttämön poikki ristiin ja rastiin), joka vuosi vuodelta kasvoi yhä korkemmaksi. Lopulta se saarsi koko linnan niin, että koko linnaa ei enää lainkaan näkynyt.Ei edes lippua, joka oli liehunut katolla.
Taru nukkuvasta Ruususesta levisi koko maahan ja aikojen kuluessa moni kuninkaanpoika yritti päästä linnaan, mutta kukaan heistä ei pystynyt tunkeutumaan tiheikön läpi. Pitkän ajan kuluttua maahan saapui eräs kuninkaanpoika, joka oli kuullut erään vanhuksen isoisältä tarun Ruususesta. oli kulunut tasan sata vuotta…(kertoja väistyy sivuun).

Prinssi saapuu linnan ja köynnösten edustalle.

Prinssi: Monet kuninkaanpojat ennen minua ovat yrittäneet tunkeutua orjantappurapensaikon läpi, mutta jääneet sille tielleen minä en pelkää, tahdon nähdä kauniin Prinsessa Ruususen.(Kulkee köynnösten ja linnan salin läpi) Onpa täällä hiljaista. (saapuu tornikamariin. Näkee Prisessa Ruususen vuoteella ja ihastuu tähän. Prinssi suutelee Ruususta, Ruusunen avaa silmänsä).

Prinsessa Ruusunen: Kuka sinä olet? Oi, minä olen vartmaan nukkunut kauan.

Prinssi: Minä olen naapurivaltion kuninkaanpoika. Sinä olet nukkunut tasan sata vuotta, heräsit, kun suutelin sinua, olit niin kaunis. Olen rakastunut sinuun ja pyydän sinua vaimokseni.Mennäänkö naimisiin?

Prinsessa Ruusunen: Sata vuottako? Onpa pitkä aika. Suostun vaimoksesi.Tiedätkö missä vanhempani ovat? Mennään kertomaan heillekin.

Prinssi: He nukkuvat linnan salissa, niin kuin koko hoviväki. Hekin ovat nukkuneet sata vuotta. Mennään sinne yhdessä. (Menevät yhdessä saliin.)

Kuningas, kuningatr ja koko hoviväki herää ja kaikki katselevat toisiaan silmät suurina.

Prinsessa Ruusunen: Äiti, isä, olemme nukkuneet sata vuotta! Naapurivaltion prinssi herätti minut suudelmallaan. Hän kosi minua ja olen suostunut hänen vaimokseen.

Kuningas: Eläköön! Tyttäreni menee naimisiin.

Hoviväki: Eläköön! Eläköön! Eläköön!

Kuningatar: Ja nyt vietämme suuret häät!

Kertoja: (tulee lavan eteen, Prinsessa Ja Prinssi seisovat käsikädessä yleisöön päin) Ja niin vietettiin Prinsessa Ruususen häät suurenmoisen komeasti ja he elivät tyytyväisinä elämänsä loppuun saakka.

Grimmin veljesten sadusta.

 TUHKIMO

Henkilöt: Kertoja, Tuhkimo, kaksi ilkeää sisarpuolta, haltijatarkummi, kolme hiirtä, hoviväkeä, prinssi, airueet, rummunlyöjä, sisarpuolten äiti.

Vaatetus: Kertojalla juhlapuku, Tuhkimon sisarpuolilla ensin tavalliset mekot, sitten juhlamekot,Haltijatarkummilla keppi, punainen puku ja pitkä punainen viitta, korkekorkoiset kengät ja korkea musta hattu, Tuhkimolla aluksi ryysyinen puku haltiajattaren toimesta Tuhkimon hiuksissa helminauha, puku, jossa kulta- ja hopealankoja ja jalokiviä, lasikengiksi sopivat kengät, hiirillä hiiripuvut, prinssillä prinssinpuku, rummunlyöjällä pitkät sukat housunlahkeiden päällä, takki, rumpu, airueilla takit, housut, puuteroidut tukat tai peruukit, pitkät sukat housunlahkeiden päällä, äitipuolella peruukki ja leninki, sekä veitsi.

Lavastus: Tuhkimon kodissa pieni keittiö, jossa liesi, tuhkakasa, patoja ja kattiloita, kauha, harja, pieni pöytä, kaksi tuolia. Ovi, joka johtaa olohuoneeseen, pieni sohva, sohvapöytä, tauluja seinillä, kukkia maljakossa , hyllykkö, jossa pieniä koriste-esineitä. Linnassa tanssiaissali, pylväitä, valtaistuin, kukkaköynnöksiä. Tarvikkeina myös kutsu, hiusharja, suuri kurkku, hiirenloukku, jossa kuusi kumihiirtä, kumirotta, kaksi kumisisiliskoa, iso kangas, kello, jolla voi lyödä kaksitoista lyöntiä.

Alkutilanne: Tuhkimo hämmentää kauhalla kattilaa keittiössä istuen pienellä jakkaralla tuhkakasan päällä. Tuhkimon sisaret ovat viereisessä olohuoneessa tutkimassa saamaansa kutsua. Kertoja on lavan edessä keskellä.

 

1. Kohtaus Tuhkimon koti

Kertoja: Olipa kerran rikas mies, jonka vaimo oli kuollut. Heillä oli pieni tyttö ja koska mies toivoi tytön saavan äidillistä huolenpitoa, meni hän muutaman vuoden päästä uusiin naimisiin lesken kanssa, jolla oli kaksi aikuista tytärtä. Tämä toinen vaimo oli hyvin häijy ja ilkeä ja hänen tyttärensä olivat vieläkin pahempia. Pieni tyttö oli hyvin kaunis ja he itse olivat rumia ja kömpelöitä. Siksi he kadehtivat häntä ja aiheuttivat hänelle paljon kurjuutta.Tytöllä oli kovat oltavat ja hän joutui asumaan keittiössä, jossa hän joutui tekemään hyvin raskaita töitä. Hänet oli puettu ryysyihin ja koska hän istui lieden ääressä keskellä tuhkakasaa, sanottiin häntä Tuhkimoksi. Mutta  Tuhkimo kasvoi ja eräänä päivänä saapui kutsu… (kertoja väistyy näyttämön sivuun).

Ensimmäinen sisarpuoli: Kuninkaan ainoa poika aikoo mennä naimisiin ja pitää suuret tanssiaiset ja me olemme saaneet sinne kutsun!

Toinen sisarpuoli: Juhlasta tulee kuulemma ylen loistava ja ne kestävät peräti kolme päivää ja kyllähän kaikki tietävät, että prinssi aikoo valita moriamensa juhlassa olevien neitojen joukosta.
Ensimmäinen sisarpuoli: Ja ne alkavat tänään. Meidän pitää pukeutua tanssiaisia varten. (huutaa) Tuhkimo!

Tuhkimo: (tulee ovesta) kutsuitko minua?

Ensimmäinen sisarpuoli: Kyllä. Tule heti auttamaan meitä pukeutumisessa ja harjaamaan hiuksemme. Olemme saaneet kutsun kuninkaanpojan tanssiaisiin, jossa hän valitsee itselleen morsiamen.

Toinen sisarpuoli: Kas tässä ovat pukumme (näyttää kauniit puvut Tuhkimolle) Auta meitä pukeutumaan.

Tuhkimo: Voi, kuinka kauniit tanssiaispuvut teillä on! (ujosti) Voi, enkö pääsisi mukaanne juhliin?

Ensimmäinen sisarpuoli: (nauraa) Sinäkö muka tanssiaisiin, mitä sinä ryysymekko, likanaama siellä tekisit? Ei, ei Tuhkimo, pysy sinä vaan tuhkakasallasi, se on sinulle oikea paikka.

Toinen sisarpuoli: (nauraa) ja nyt harjaat tukkani! (Tuhkimo harjaa).

Ensimmäinen sisarpuoli: Ja nyt lähdemme äitimme kanssa linnaan! (Sisarpuolet lähtevät).

Tuhkimo palaa jakkaralle istumaan ja alkaa itkeä hiljaa itsekseen kasvot käsiin painetttuina.

Haltijatarkummi: (ilmestyy paikalle) Tuhkimo! Tuhkimo!

Tuhkimo hämmästyy valtavasti.

Haltijatarkummi: Mitä sinä itket Tuhkimo?

Tuhkimo: Itken koska, äiti- ja sisarpuoleni ovat menneet kuninkaanlinnan tanssiaisiin ja minut jätettiin tänne yksin.

Haltijatarkummi: Tahtoisitko sinäkin mennä tanssiaisiin?

Tuhkimo: Oi, kyllä. Mutta en  minä voi mennä, koska linna on liian kaukana kävellä, eikä minulla ole kuin ryysyjä panna ylleni.

Haltijatarkummi: Sinun ei tarvitse itkeä enää. Kas, niin, pyyhi kyyneleesi. Minä olen sinun haltijatarkummisi ja jos teet niin kuin sanon, pääset ehkä sittenkin juhliin. Mene puutarhaan ja tuo minulle suurin löytämäsi kurkku. (Tuhkimo menee näyttämön taakse ja palaa kurkun kanssa ja ojentaa sen haltijatarkummilleen.) Hae nyt tänne hiirenloukku kellarista. (Tuhkimo menee näyttämön taakse ja palaa hiirenloukun kanssa, jossa roikkuuu kuusi kumihiirtä ja rotta). (Haltijatarkummi heilauttaa kättään niiden yli ja heittää ne näyttämöverhon taakse.) Kurkusta tuli vaunut, hiiristä kuusi kaunista hevosta, rotasta komea ajuri ja sisiliskoista kaksi miespalvelijaa.Nyt sinulla on pihamaalla vaunut, millä ajaa tanssiaisiin.

Tuhkimo: Voi, enhän minä voi kuitenkaan mennä, eihän minulla ole mitään muuta pukua kuin tämä! (Näyttää ryysyjään).

Haltijatarkummi: Siinäkö kaikki? (Heilauttaa kättään, jolloin lavalle tulee kolme hiirtä, kaksi pitää isoa kangasta Tuhkimon edessä ja kolmas tuo Tuhkimolle ihanan puvun ja helminauhan hiuksiin ja Tuhkimo vaihtaa pukunsa kankaan suojissa.) Tuhkimo ilmestyy ihanassa puvussaan esiin.

Haltijatarkummi: Nyt voit mennä tanssiaisiin, mutta muista tulla takaisin, ennen kuin kello lyö kaksitoista, sillä jos viivyt kauemmin, katoaa loisto ja kaikki muuttuu taas entiselleen.

Tuhkimo: Muistan kyllä! Oi, kiitos kummitäti!

väliverho

 

2. kohtaus Tanssiaisissa

Tuhkimo saapuu tanssisaliin, prinssi istuu valtaistuimella ja Sali on täynnä hoviväkeä, naisia ja miehiä. Palatsissa syntyy hämminki, kun Tuhkimo saapuu ja kaikki antavat Tuhkimolle tilaa. Prinssi näkee Tuhkimon ja nousee valtaistuimeltaan ja menee Tuhkimon luo.

Prinssi: Saanko kunnian tanssia kanssani? (Prinssi rakastuu Tuhkimoon) Alkavat tanssia yhdessä.

Tuhkimo: Oi, saatte. (Kaikki alkavat tanssia, kaikilla on hauskaa, naurua ja iloa. Kello alkaa lyödä kahtatoista, Tuhkimo lähtee hädissään juoksemaan salista, Prinssi juoksee hänen perässään koettaen saada hänet kiinni, mutta ei saa ja Tuhkimon lasikenkä putoaa lattialle. Prinssi pysähtyy ottamaan sen. Ja juoksee Tuhkimon perään. Prinssi palaa takaisin.)

Prinssi: En löytänyt häntä enää. Miten kaunis hän olikaan. Kolme päivää ehdimme tanssia yhdessä. Portinvartijat kertoivat, että kukaan eim ole mennyt ulos paitsi, joku pieni ryysyinen piikatyttö. Heti huomenna kaikki airueni ja rummunlyöjäni saavat kuuluttaa, että menen naimisiin sen tytön kanssa, jonka jalkaan tämä kenkä sopii. (Näyttää kenkää.).

Tuhkimo saapuu kotiin ja istuu jakkaralle tuhkakasan keskelle ryysyissään. Rumat sisarpuolet palaavat hetken perästä.

Ensimmäinen sisarpuoli: Niin ihanaa pukua ja niin kauniita kasvoja ei täälläpäin ole koskaan ennen nähty, linnassa ollut neito oli  varmaan joku mahtava prinsessa vierailta mailta.

Toinen sisarpuoli: Ja joka ilta hänellä oli vielä entistä kauniimpi pukukin.

Kuuluu rummunlyöntejä. Airuet saapuvat rummunlyöjän kanssa Tuhkimon talolle. Rummunlyönti lakkaa.

Ensimmäinen airue: Tämä on viimeinen talo. Kaikki valtakunnan naiset ovat koettaneet lasikenkää, mutta se ei ole sopinut vielä kenellekään. Kaikilla on ollut liian suuret jalat.

Toinen airue: (lukee paperista kuulutuksen ovella) Täten kuulutetaan, että se neito, jonka jalkaan tämä lasikenkä sopii, on prinssin tuleva morsian.Kaikki valtakunnan neidot saavat koettaa tätä kenkää.

Rummunlyöjä lyö rumpuja.

Tuhkimon äitipuoli saapuu olohuoneeseen.

Äitipuoli: Vanhin tyttäreni saa koettaa ensin.

Ensimmäinen sisarpuoli: Ei tämä mahdu minulle, sillä isovarpaani on aivan liian suuri.

Äitipuoli: (ottaa leikkuuveitsen käteensä) Leikkaa varvas pian pois, niin kenkä voi mahtua. Mitä siitä jos olet rampa, saat prinssin morsiamena aina ajaa vaunuilla.

Vanhin sisar ”leikkaa” isovarpaan pois ja yrittää mahduttaa kenkää.

Ensimmäinen sisarpuoli: Äiti, ei se mitenkään mahdu, ei mitenkään.

Toinen sisarpuoli: Anna se minulle, minä koetan. Äsh, minä saan kyllä varpaani sisään, mutta kantapää jää ulkopuolelle.

Äitipuoli: Leikkaa se pois, mitä sillä on väliä. Kun olet prinssin morsian, ei sinun enää tarvitse kävellä.

Nuorempi sisarpuoli ”leikkaa” kantapäänsä pois.

Toinen sisarpuoli: Äiti, ei se mahdu, vaikka mitä tekisin.

Tuhkimo saapuu ujona esiin oven takaa, jonka takana hän on ollut piilossa katselemassa.

Tuhkimo: Saisinko minäkin koettaa kenkää?

Ensimmäinen sisarpuoli: Älä luulekaan, lyön sinua, jos tulet lähemmäksi.

Toinen sisarpuoli: Painu ulos tai minäkin lyön sinua.

Äitipuoli: Ei, sinä et saa koettaa kenkää.

Ensimmäinen airue: Prinssi tahtoo, että maan jokainen neito koettaa tätä kenkää. Pyydän sinua, istu tähän tuoliin. (Tuhkimo istuu ja airue polvistuu hänen eteensä sovittamaan kenkää.)

Toinen airue: (huudahtaa) Se sopii hänelle aivan täsmälleen! (Kaikki seisovat Tuhkimon ympärillä ja tuijottavat Tuhkimoa ihmeissään, silloin Tuhkimo vetää toisenkin kengän taskustaan ja panee sen jalkaansa. Hiiret tulevat kankaan kanssa paikalle ja tuovat Tuhkimon tanssiasipuvun, jonka tämä vaihtaa ylleen. Hiiret poistuvat.

Kertoja: (tulee lavan eteen seisomaan) Prinssi oli aivan haltioissaan kun löysi rakastamansa neidon jälleen ja he viettivät suuret ja loistavat häät. Mutta ilkeitä sisarpuolia harmitti niin, että he tulivat kateudesta vihreiksi ja päivä päivältä aina vain rumemmiksi, kunnes olivat niin rumia, että kukaan ei voinut enää katsoa heitä. Mutta Tuhkimo tuli aina vain kauniimmaksi ja eli prinssin kanssa onnellisena koko ikänsä.

Charles Perraultin sadusta.

 KEISARIN UUDET VAATTEET

Henkilöt: Kertoja, Keisari, kaksi huijaria, vanha viisas ministeri, etevä virkamies, seremoniamestari, kaksi kamariherraa, neljä kunniakatoksen kantajaa, yleisöä, pieni lapsi.

Vaatetus: Kertojalla juhlapuku, keisarilla paita, housut, pitkät sukat housujen päällä, kengät, viitta , vyö, kruunu tai lehtiseppele, keisarilla toisessa näytöksessä lisäksi ihonvärinen paita ja housut, huijareilla pitkät takit, sulkatöyhtöiset hatut, paidat, housut, pitkät sukat housunlahkeiden päällä, kengät, ministerillä peruukki, silmälasit, pitkä takki, paita, housut, pitkät sukat housujen päällä, kengät, virkamiehellä silmälasit, puku, seremoniamestarilla röyhelöpaita, housut, pitkät sukat lahkeiden päällä, vyö, kengät, kamariherroilla peruukit, silmälasit, samettitakit, housut, röyhelöpaidat, pitkät sukat, kengät, kantajilla samanalaiset  paidat, housut ja kengät, lapsella t-paita ja shortsit.

Lavastus: Palatsin sali, jossa kangaspuiksi sopiva puurakennelma, iso pussi, valtaistuin, pylväitä, suuri peili. Toisessa näytöksessä kunniakatos, avattavia ikkunaluukkuja (esimerkiksi pahvilaatikoista) näyttämön sivustoilla.

Alkutilanne: Huijarit saapuvat keisarin palatsiin.

 

1. Näytös

Kertoja: Monia vuosia sitten eli keisari, joka oli niin ihastunut vaatteisiin, että hän tuhlasi kaikki rahansa niihin. Joka toinen tunti hän vaihtoi takkia ja kävi huviajeiluillakin vain näyttäytymässä uusissa vaatteissaan. Hän ei välittänyt edes teatterista, eikä sotaväestäänkään. Kun muissa maissa kuninkaat olivat valtioneuvostossa, oli tämän maan keisari vaatekaapissa.

Ensimmäinen huijari: (huijarit saapuvat palatsiin) Hyvää päivää hyvä keisari. Olemme kaksi kiertelevää kankuria ja osaamme kutoa vallan ihmeellistä kangasta.

Toinen huijari: Eivät vain värimme ja mallimme ole aivan ennennäkemättömän kauniit, vaan lisäksi vaatteissa, jotka kankaistammme valmistetaan, on merkillinen taika: Ihminen, joka on kelvoton hoitamaan virkaansa tai muuten harvinaisen typerä, ei saata ensinkään nähdä niitä.

Keisari: Nepä vasta olisivat mainiot vaatteet. Kun sonnustaudun sellaisiin, saan kohta selville, ketkä kaikki minun valtakunnassani eivät kykene hoitamaan virkojaan ja sitten voin heti erottaa viisaat tyhmistä. Sitä kangasta pitää heti ruveta kutomaan minulle! Annan teille heti paljon rahaa, jotta voitte ryhtyä työhönne.(Ottaa taskustaan suuren pussin ja antaa kultarahoja huijareille.)

Ensimmäinen huijari: (ottaa rahat vastaan ja laittaa omaan pussiinsa) Kiitos keisari. Me laitamme heti kangaspuut pystyyn ja ryhdymme työhön. Toimittakaa meille hienointa silkkiä ja kultalankaa niin pian kuin voitte.

Keisari: Lähden heti ilmoittamaan asiasta kamariherroilleni. (lähtee.)

Kankurit pystyttävät kangaspuut ja ovat kovasti kutovinaan, kangaspuissa ei ole loimia, eikä kuteita ollenkaan.

Ensimmäinen kamariherra: (tuo kankaita ja kultalankaa) Päivää hyvät kankurit. Tässä ovat pyytämänne silkkikankaat ja kultalanka.

Toinen huijari: Kiitos (ottaa kankaat ja langan vastaan, kamariherra lähtee, kamariherran lähdettyä huijari laittaa kankaat ja langan suureen pussiin).

Kertoja: Keisarin teki kovasti mieli nähdä miten pitkällä kankaan valmistus olisi, mutta koska hän muisti, ettei tyhmä tai kunnoton näkisi koko kangasta ollenkaan, hän päätti varmuuden vuoksi lähettää vanhan viisaan ministerinsä ensin katsomaan sitä, vaikka ei hän omasta puolestaan pelännytkään. Ministeri osaisi parhaiten arvostella kangasta, sillä kukaan ei hoitanut virkaansa paremmin kuin hän. Koko kaupunki tiesi, mikä kumma taika kankaassa oli ja kaikki olivat uteliaita näkemään, oliko hänen naapurinsa tyhmä tai kehno.

Ministeri: (saapuu saliin, avaa silmänsä ammolleen ja katsoo kangaspuita järkyttyneenä, sillä hän ei näe niissä mitään).

Toinen huijari: Astukaa toki lähemmäksi hyvä ministeri.

Ensimmäinen huijari: Eivätkö malli ja kankaan värit olekin kauniit? (Osoittelee kangaspuita).

Ministeri on järkyttyneen näköinen ja silmät ammollaan.

Kertoja: Auta armias, ajatteli ministeri. Oliko hän typerä vai eikö hän kelvannut virkaansa. Sitä hän ei olisi kyllä ikinä uskonut. Hän päätti, ettei kukaan ihminen saanut tietää, että hän ei nähnyt kangasta.

Toinen huijari: No, ettekö te sano mitään kauniista kankaastamme?

Ministeri: (näyttää onnettomalta) Oi, sehän on kaunis, aivan erinomaisen kaunis. Mikä malli ja mitkä värit. Niin, kyllä minä kerron keisarille, että kangas miellyttää minua suuresti.

Ensimmäinen huijari: Se on hauska kuulla. Tämähän on hyvin monimutkainen malli.Tässähän ovat kaikki värispektrin väritkin, mutta hohtavimpina ja kirkkaimpina. Auringon- ja kuunvaloakin on mukana.

Toinen huijari: Tarvitsemme tosin lisää silkkikankaita, kuten näette, sekä enemmän kultalankaa. Tarvitsemme myös paljon rahaa kaikkiin näihin nyöreihin ja solkiin.

Ministeri: Lähden heti antamaan määräykset toivomuksistanne. (Lähtee).

Toinen kamariherra: (Tulee) Hyvää päivää kankurit. Kas tässä teille lisää rahaa, silkkikankaita ja kultalankaa. (Antaa tavarat ja ensimmäinen huijari ottaa ne vastaan. Kun kamariherra on lähetnyt, laittaa huijari tarvikkeet isoon pussiin.)

Kertoja: Petkuttajat vaativat yhä enemmän rahaa, silkkiä ja kultalankaa ja kaiken he panivat omaan pussiinsa. Kankaaseen ei tullut rihmaakaan. Petkuttajat jatkoivat yhä puuhiaan ja kutoivat tyhjää minkä ennättivät (huijarit kutovat voimakkaasti tyhjää). Keisari lähetti paian toisen etevän virkamiehen katsomaan miten työ edistyi. Mutta virkamiehen kävi kuten ministerinkin, koskapa kangaspuut olivat tyhjät.

Virkamies: (saapuu) Hyvää päivää kankurit. Miten työ edistyy?

Ensimmäinen huijari: Eikö olekin upeaa kangasta? Mahtava malli ja loistavat värit. Meren siniväriäkin ja unen untuvaa.

Kertoja: Virkamies oli hämmentynyt. Tyhmä en ole, ajatteli hän. Eikö hän sitten kelvannut virkaansa? Merkillistä. Mutta hän päätti, ettei olisi tietävinään.

Virkamies: Ylistän kangasta. Niin, se on suurenmoinen. Kauniit värit ja verraton mallikin. Kerron tästä keisarillekin.

Kertoja: Ja niin hän tekikin. Nyt keisari halusi itsekin nähdä kankaan. Hän otti mukaansa joukon mainioita miehiä, ministerin, virkamiehen ja kaksi kamariherraansa.

Keisari, ministeri, virkamies ja kaksi kamariherraa saapuvat saliin.

Kertoja: Mitä ihmettä! Ajatteli keisari. Minähän en näe mitään! Oliko hän tyhmä vai kelvoton keisariksi. Se olisi pahinta mitä hänelle olisi voinut sattua.

Keisari: Oi, kangashan on erittäin kaunista! Ilmoitan kaikkein korkeimman tyytyväisyteni! (Keisari nyökkää ystävällisesti ja tuijottaa tyhjiä kangaspuita. Koko seurue katsoo kangaspuita tyytyväisen näköisenä.)

Ensimmäinen kamariherra: Oi, se on erittäin kaunis!

Toinen kamariherra: Tehän voisitte käyttää tästä mainiosta kankaasta valmistettuja vaatteita seuraavassa suuressa juhlakulkueessa.

Ministeri: Kangas on suurenmoinen, upea ja ylhäinen.

Virkamies: En ole koskaan nähnyt yhtä kaunista kangasta.

Keisari: Hyvät kankurit. Kumpikin saa ritarimerkin pantavaksi napinläpeen ja lisäksi ylennän teidät molemmat kankurijunkkereiksi.Juhla alkaa aamupäivällä.

Ensimmäinen huijari: Valvomme koko yön, niin saamme vaatteet valmiiksi aamuun mennessä. (On ottavinaan kankaan kangaspuista ja toinen huijari leikkaa sitä ilmassa suurilla kuvitteellisilla saksilla, jonka jälkeen he ompelevat sitä neulalla.)

Keisari: Oikein hyvä. Tapaamme aamulla. (Keisari ja hoviherrat lähtevät).

Huijarit jatkavat olematonta työtä ahkerasti.

Keisari ja hoviväki saapuvat.

Keisari: Hyvää huomenta!

Ensimmäinen huijari: Hyvää huomenta! No nyt ovat vaatteet valmiit. (Huijarit kohottelevat käsiään).

Toinen huijari: (kohottelee käsiään) Tässä ovat housut! Ja tässä on takki! Ja tässä on viitta! Ja tässä on paita! Ja tässä sukat! Sekä vyötärölle kiinnitettävä laahus!

Ensimmäinen huijari: Ne ovat kevyitä kuin hämähäkin seitti. Luulisi pukevansa tyhjää ylleen. Mutta sehän juuri on niiden hienous.

Toinen huijari: Jos teidän armollinen majesteettinne riisuutusi nyt, niin me tässä suuren peilin edessä puemme vaatteet yllenne.

Keisari riisuu kaikki vaatteensa, päälle jää vain ihonvärinen paita ja housut, jalat ovat paljaana.Keisari asettuu suuren peilin ääreen ja huijarit ojentavat hänelle vaatteen toisensa jälkeen. He tarttuvat häntä vyötäisistä ja ovat kiinnittävinään laahuksen. Keisari kääntyilee peilin edessä.

Ministeri: Oi, miten hyvin ne pukevatkaan teidän majesteettianne!

Virkamies: Miten ne sopivatkaan hyvin!

Ensimmäinen kamariherra: Mikä kuosi!

Toinen kamariherra: Mitkä värit!

Ensimmäinen huijari: Se on verraton puku!

Seremoniamestari saapuu paikalle.

Seremoniamestari: Kunniaktos, jota juhlakulkueessa kannetaan teidän majesteettinne yllä, odottaa jo.

Keisari: Niin, seremoniamestari, olen valmis. Enkö olekin pukeva? (Keisari kääntyy peilin edessä vielä kerran, kamariherrat hapuilevat lattiaa ikään kuin noukkiakseen laahuksen maasta ja sitten he kulkevat kädet ojolla. Keisari ja hoviväki lähtee.)

 

2. Näytös

Keisari astelee lavalle kulkueessa kauniin kunniakatoksen alla, jota neljä kantajaa kantaa. Ministeri, virkamies astelevat laahusta kantavien kamariherrojen takana.Näyttämöllä on kaupunkilaisia, joista osa kurkkii ikkunaluukuista ja osa seisoo keisarin kulkueen moilemmilla puolilla, oikealla ja vasemmalla puolella näyttämöä, keisarin kulkue tulee suoraan keskeltä.

Kaikki kaupunkilaiset: Hyvänen aika, miten keisarin vaatteet ovat komeat! Sopivat kuin valetut! Ja miten kaunis on laahus! (Kaikki katselevat ihastuneina).

Pieni lapsi: Mutta eihän hänellä ole vaatteita ensinkään!

Lapsen isä: (päivitellen) Herranen aika, kuulkaa mitä lapsi puhuu.

Lapsen sanoja kuiskaillaan suusta suuhun.

Kaikki kaupunkilaiset: Hänellä ei ole vaatteita ensinkään! Tuolla on pieni lapsi, joka sanoo, että hänellä ei ole vaatteita ensinkään! Hänellä ei ole vaatteita ensinkään!

Kertoja: Ja keisarin selkää karmi, sillä hän tiesi nyt, että he olivat oikeassa. Mutta joka tapauksessa minun täytyy kestää tämä loppuun asti, hän ajatteli. Ja niin hän kulki entistäkin ylväämpänä ja kamariherrat kantoivat laahusta, jota ei ollut lainkaan olemassa.

Hans Christian Andersenin sadusta.

LEIJONA JA HIIRI

Henkilöt: Leijona, hiiri.

Vaatetus: Leijona- ja hiiriasut.

Lavastus: Leijonan luola, viritetty harmaasta kankaasta tuolien yli. Verkkoansa.

Alkutilanne: Leijona makaa luolassaan, hiiri juoksee sen kuonon yli. Leijona karjahtaa ja puristaa hiirtä käpäliensä välissä.

Leijona: Nyt minä tapan sinut!

Hiiri: (vikisee peloissaan) Voi hyvä herra, en tarkoittanut mitään pahaa. En suinkaan aikonut häiritä Teidänm majesteettianne. Älkää surmatko minua!

Leijonaa hymyilyttää, päästää hiiren menemään. (Hiiri menee pois.)

Leijona: Taidanpa lähteä vaanimaan saalista. (Leijona joutuu verkkoansaan ja riuhtoo verkossa.)
En pääse koskaan vapaaksi tästä verkosta (karjahtelee.)

Hiiri juoksee leijonan luo ja alkaa jyrsiä verkkoa.

Leijona: Kiitos hiiri kulta. Huomaan nyt, että on hyvä olla ystävällinen. Muistan kyllä opetuksen, jonka annoit minulle.

JÄNIS JA KILPIKONNA

Henkilöt: Jänis, kilpikonna, eläimiä, pöllö.

Vaatetus: eläinpuvut.

Lavastus: Metsä, tila juoksukilpailuille, puu.

Alkutilanne: Jänis kehuu juoksutaitojaan muille eläimille.

Jänis: (kerskuen) Koko metsässä ei ole ketään, joka juoksee niin nopeasti kuin minä.(pullistelee rintaansa ylpeydestä) Koetetaanpa vaikka!

Muut eläimet näyttävät harmistuneilta.

Kilpikonna: Minä tulen juoksemaan kilpaa kanssasi.

Jänis purskahtaa nauruun, muut eläimet ovat hämmästyneitä.

Jänis: Hah-hah-haa. Minähän voitan sinut ilman muuta.

Kilpikonna: Älä kerskaile, ennen kuin olet voittanut.

Pöllö: Kilparata on tämä tässä. Ja maali on tässä (menee näyttämään.) Se kumpi tulee ensin maaliin, voittaa. Eläimet katsovat taustalla.

Jänis ja kilpikonna asettuvat valmiiksi kilparadalle.

Pöllö: Valmiina, paikoillanne, nyt!

Jänis alkaa juosta, kilpikonna jää jälkeen. Kohta jänis katsoo taakseen.

Jänis: Eihän kilpikonnasta näy enää jälkeäkään. Taidan jäädä hetkeksi lepäämään tähän puun varjoon.(Menee lepäämään puun varjoon ja hetken päästä nukahtaa.)

Kilpikonna ryömii eteenpäin hitaasti ja varmasti, kulkee nukkuvan jäniksen ohi. Kun kilpikonna astuu parhaillaan maaliviivalle, herää jänis säpsähtäen.

Pöllö: Voittaja on kilpikonna!

Jänis: Voi itku. Hävisin kilpailun, koska olin itserakas ja huolimaton. Nyt en voi kerskailla enää koskaan.

Kilpikonna: Ja kaikki eläimet ovat siitä hyvin iloisia!

PRINSESSA JA HERNE

Henkilöt: Kertoja, Prinssi, vanha kuningas, prinsessa, vanha kuningatar.

Vaatetus: Kertojalla juhlapuku,  prinssinvaatteet, kuninkaan vaatteet, prinsessapuku, kuningatarpuku ja kruunut.

Lavastus: kaupunginportit,  makuuhuone, jossa sänky, herne, monta patjaa.

Alkutilanne: On rajuilma, ukkonen jyrisee ja salamoi.Prinsessa jyskyttää kaupungin portteja ja vanha kuningas menee avaamaan.

Kertoja: Oli kerran prinssi, joka tahtoi omakseen todellisen prinsessan. Hän matkusteli ympäri maailmaa mutta hänellä oli aina epäonnea. Prinssi ei päässyt perille, olivatko prinsessat todellisia prinsessoja, sillä aina tuntui jokin olevan vinossa. Eräänä iltana oli hirmuinen rajuilma, jyrisi ja salamoi (jyrisee ja salamoi) ja satoi kaatamalla (sateen ääntä), silloin jyskytettiin kaupungin porteille ja vanha kuningas meni avaamaan. (Märkä prinsessa tulee jyskyttämään kaupunginporttia ja vanha kuningas menee avaamaan.)

Prinsessa: Hyvää iltaa. Olen todellinen prinsessa. Saanko tulla teille yöksi, on kamala rajuilma ja olen ihan märkä.

Vanha kuningas: Hyvää iltaa. Niin on, kamala ilma.Tule toki sisään. Saat jäädä yöksi.Vaimoni laittaa sinulle vuoteen valmiiksi. (Kuningatar menee makuuhuoneeseen.)

Kertoja: Todellinen prinsessa, no se saadaan pian nähdä, ajatteli kuningatar. Hän meni makuuhuoneeseen, mätti sängystä pois kaikki vuodevaatteet ja pani pohjalle herneen. (Kuningatar ottaa patjat pois sängystä ja laittaa pohjalle herneen, sitten hän latoo patjat takaisin.)
Siinä saa nyt prinsessa viettää yönsä.

Kuningatar: Vuode on valmis, ole hyvä.

Prinsessa: Voi, paljon kiitoksia. Menenkin heti nukkumaan, olen ihan väsynyt. (Menee nukkumaan).

Kuningas: Hyvää yötä! (Poistuu.)

Kuningatar: Hyvää yötä! (Poistuu.)

Prinsessa: Hyvää yötä.

On yö, prinsessa vääntelehtii ja kääntelehtii, huokailee, eikä voi nukkua. Tulee aamu, kuningatar saapuu.

Kuningatar: Hyvää huomenta! Miten olet nukkunut?

Prinsessa: Hyvää huomenta! Olen nukkunut hirveän huonosti. Tuskin olen ummistanut silmiäni koko yönä. Jumala ties mitä sängyssäni olikaan. Jotain kovaa se oli, sen tiedän! Koko ruumiini on  mustelmilla! Se on aivan kauheata!

Kertoja: Niin saatiin tietää, että hän oli todellinen prinsessa, koskapa hän oli kaikkien patjojen alta tuntenut herneen. Niin hieno ja hellä on vain todellinen prinsessa.Prinssi otti hänet puolisokseen, sillä nyt hän tiesi saavansa todellisen prinsessan. Ja herne joutui museoon ja on siellä tänäkin päivänä, ellei kukaan ole sitä siepannut.

Hans Christian Andersenin sadusta.

KULTAKUTRI JA KOLME KARHUA

Henkilöt: Isäkarhu, äitikarhu, vauvakarhu

Vaatetus: Karhupuvut, isällä rusetti kaulassa ja liivi, äidillä rusetti kaulassa, hame ja esiliina sekä päiväncarjo ja kori käeivarrella, vauvakarhulla shortsit. Kultakutri, vaalea tai keltainen peruukki tai vaaleat hiukset, mekko, esiliina, sukat ja kengät.

Lavastus: Metsä, jonka keskellä talon huone.Ovi huoneeseen, huoneessa pöytä ja kolme tuolia, pöydällä kolme kuppia, iso, keskikokoinen ja pieni, sekä lusikat.Kolme tuolia, iso, keskikokoinen ja pieni, kolme sänkyä, iso, keskikokoinen ja pieni.Kaksi voi olla pahvista, pienen sängyn on kestettävä kultakutrin paino.Hella, kattila ja kauha.

Alkutilanne: Äitikarhu keittää puuroa aamiaiseksi.

Äitikarhu: (aika kovalla äänellä) Hyvää huomenta. Keitän meille puuroa aamiaiseksi. (Keittää puuron ja laittaa sitä joka kuppiin.)

Isäkarhu: (hyvin kovalla äänellä) Hyvää huomenta. Mennään metsään kävelemään sillä aikaa kun puuro jäähtyy.

Vauvakarhu: (pikkuisella äänellä) Hyvää huomenta. Kivaa, mennään, sopiiko äiti?

Äitikarhu: (aika kovalla äänellä) Sopii. Sehän on hyvä ajatus. Lähdetään vain. (Karhut lähtevät kävelylle, näyttämön taakse.)

Kultakutri tulee yksin metsään ja näkee mökin.

Kultakutri: Kukahan asuu täällä kaukana metsän keskellä? (Kolkuttaa ovelle, kukaan ei vastaa, ovi on auki ja kultakutri menee sisälle.)

Kultakutri: Onpa täällä kodikasta. Taidan istahtaa lepäämään. (Ensin hän istuu suureen tuoliin) Tämä on aivan liian kova. (Kultakutri istuu keskikokoiseen tuoliin) Tämä on aivan liian pehmeä. (Kulltakutri istuu pieneen tuoliin) Tämä on ihan sopiva (Tuoli hajoaa ja menee kappaleiksi).

Kultakutri löytää puurokupit ja haistelee puuron tuoksua. Ensin hän maistaa suuresta kupista.

Kultakutri: Tämä on aivan liian kuumaa. (Hän maistaa keskikokoisesta kupista) Tämä on aivan liian kylmää. (Maistaa pienestä kupista) Tämä on ihan sopivan lämmintä, syön tämän kaiken. (Syö puuron kokonaan).

Kultakutri huomaa sängyt. Koettelee suurta vuodetta.

Kultakutri: Tämä on aivan liian kova. (Koettelee keskikokoista vuodetta) Tämä on aivan liian pehmeä. (Koettelee pientä vuodetta) Tämä on ihan sopiva. (Kultakutri kiertyy käppyrään ja nukahtaa sänkyyn.)

Karhut palaavat kävelyltä. Huomaavat heti, että joku on käynyt heidän talossaan. Karhut katsovat tuolejaan.

Isäkarhu: (kovalla äänellä) Joku on istunut minun tuolissani!

Äitikarhu: (aika kovalla äänellä) Joku on istunut minun tuolissani!

Vauvakarhu: (pikkuisella äänellä) Joku on istunut minun tuolissani ja rikkonut sen!

Karhut huomaavat puurokuppinsa.

Isäkarhu: (kovalla äänellä) Joku on maistanut minun puuroani!

Äitikarhu: (aika kovalla äänellä) Joku on maistanut puuroani!

Vauvakarhu: (pikkuisella äänellä): Joku on maistanut puuroani ja syönyt sen!

Karhut menevät sänkyjen luo.

Isäkarhu: (kovalla äänellä) Joku on nukkunut vuoteessani!

Äitikarhu: (aika kovalla äänellä) Joku on nukkunut vuoteessani!

Vauvakarhu: (pikkuisella äänellä) Joku on nukkunut vuoteessani, ja tuossa hän on!

Kultakutri herää juuri nyt. Kun hän näkee karhut, hyppää hän ylös vuoteesta ja juoksee ulos ovesta ja juoksee juoksemistaan pois.

Robert Southeyn sadusta.

KOLME PUKKIA

Henkilöt: Kertoja, Kolme pukkia, peikko.

Vaatetus: kertojalla juhlapuku, pukeillakarvaviitat ja tekosarvet pukeille. Peikkoasu.

Lavastus: Näyttämän keskellä silta, jonka alle mahtuu peikko. Ruohoinen niitty sillan päässä, sillan alla sinistä kangasta joen vedeksi, kivi tms. jolla istuu peikko.

Alkutilanne: Sillan alla asuu peikko.

Kertoja: Olipa kerran kolme pukkia jotka halusivat mennä ruohoiselle niitylle syömään, koska vuorenrinteellä, jossa he asuivat ei ollut paljoakaan syötävää. Niitylle päästäkseen pukkien oli kuljettava sillan yli. Mutta sillan alla asui ilkeä peikko.

Pienin Pukki astuu sillan yli.

Peikko: (karjuu) Kukas siellä kulkee minun sillallani?

Pienin pukki: (lempeällä äänellä) Minä vain, Pienin Pukki.

Peikko: Ahaa! Minäpä tulen ylös ja syön sinut.

Pienin Pukki: (huutaa) Älä syö minua! Minun iso veljeni tulee aivan kohta. Hän on paljon lihavampi kuin minä.

Peikko: Mur, mur, ärrinpurrin, no, mene sitten. (Pukki menee ja poistuu niitylle syömään.ruohoa).

Isompi Pukki astelee sillalle.

Peikko: (karjuu) Kukas siellä kulkee minun sillallani?

Isompi Pukki: Minä vain, isompi pukki.

Peikko: Ahaa! Minä tulen ylös ja syön sinut.

Isompi pukki: (huutaa) Älä syö minua. Minun iso veljeni tulee kohta. Hän on paljon isompi kuin minä.

Peikko: Mrrr, mrr, mrr, no, mene sitten. (Pukki menee ja poistuu niitylle syömään ruohoa.)

Isoin pukki astelee sillalle.

Peikko: (karjuu) Kukas siellä kulkee minun sillallani?

Isoin Pukki: (huutaa) Minäpä minä! Isoin pukki!

Peikko: Ahaa! Minäpä tulen ylös ja syön sinut.

Isoin Pukki: (huutaa) Tule vain!

Peikko tulee, Isoin Pukki laittaa sarvensa tanaan ja puskee peikon suoraan jokeen.

Kertoja: Sitten isoin pukki meni toisten pukkien luo niitylle. (Isoin Pukki menee niitylle.) Ruoho oli maukasta ja pukit söivät vatsansa täyteen. Eikä peikkoa enää koskaan nähty niillä main.

Asbjörnsen & Moen sadusta.

Juhannuspuhe

Suomen siniristilippu, itsenäisyytemme ulkoinen tunnus, hulmuaa Juhannuksena, kesäisen luonnon ollessa ihanimmillaan. Olemme juhlamielellä ja näemme isänmaamme siintävine vesineen kauniina edessämme. Tunnemme olelevamme lähellä luojaamme ja auttajaamme, joka on antanut meille tämän kauniin maan ja ohjannut meitä sen säilyttämisessä isäimme perintönä.
Tänä juhlahetkenä Suomen lipun puhtaat värit olkoot tunnuksena ajatuksillemme ja töillemme, pyrkiessämme rehellisesti onnelliselle tielle, jota kulkemalla pieni kansamme voi tulle henkisesti suureksi. Vaikka kokomme on vaatimaton ja voimamme vähäinen, olemme me kuitenkin osallisena siinä suuressa yhteisössä, jonka maailman kansat muodostavat. Toivomme ja uskomme, että rauhn ja sovinnon pyrkimykset maailmssa lopulta voittavat ja kansakuntien väliset vihamielisyydet väistyvät keskinäisen yhteisymmärryksen ja hyvän sovun tieltä.
Luokaamme rohkeina ja toivorikkaina katseemme Suomen lippuun, Suomen tulevaisuuteen, Suomen onneen.

Juhannuksen suvisuuden ja rehevyyden korostus luodaan perinteisesti  koivuilla, kukilla, tuomilla yms tuomalla niitä asumuksiin sisälle. Samalla niillä korostetaan  keskikesän juhlan tuntua. Maatalousyhteiskunnassa näillä toimilla haluttiin  myös varmistaa karjan menestys tulevana vuonna.

Juhannuskokon polttamista pidetään esikristillisenä tapana joka liittyy jollakin tavalla hedelmällisyyden riittiin. Kokolla on tansittu ja laulettu. Kokkopuiden palamisesta tai palamatta jäämisestä on ennustettu nuorten naisten naimisiin menoa yms. Perinteinen kokko rakennetaan kirkontornin muotoon.

Juhannusyö on lemmentaikojen yö. Juhannusyöhön liittyi naisten alasti tekemiä, miehille tarkoitettuja lemmennostatustaikoja, yökasteella suoritettuja kauneuspesuja (teerenpilkut) ja tulevaisuuden ennustamista (Tyynyn alle laitettiin nelilehtinen apila, yhdeksällä heinällä sidottu kukkakimppu, saunavasta ilman sidettä), lähteen silmään katsominen, vasemman jalan sukan kääntäminen nurin yms.

Rikastumiseen liittyvät taijat ja uskomukset. Tällaisia olivat uskomus siitä, että sananjalka kukkii juhannusyönä. Joka onnistui sieppaamaan sen kukan tai siemenen rikastui ja sai paljon vaikutusvaltaa elämässä. Menestyneet ihmiset siis olivat tässä onnistuneet. Toinen varma keino rikastua oli löytää juhannusyönä sinertävä aarnivalkea. Sen alta oli löydettävissä aarrekätkö (rahapata).

Lähteen vesi muuttui juhannusyönä pieneksi hetkeksi viiniksi.

Juhannuspäivän säästä ennustettiin loppuvuoden sää.
-    Jos aurinko nousee juhannuspäivänä selkeälle taivaalle, tulee hyvä vuosi.
-    Juhannusyön tuuli tuhoaa marjasadon
-    Juhannukseen saakka sataa laariin (pikkukesä) ja juhannuksesta eteenpäin  (isokesä) eteenpäin laarista pois.

Muistakaa tehdä tyynyn alle laitettavia kukkataikoja!
"Aarnivalkean" alle aarrepata lapsille,perinneleikkejä lapsille ja lapsenmielisille!

Hyvää juhannusaikaa!

Pientä juhannuspuuhaa!

Männynkäpyseppele
Tarvitaan: ohutta teräslankaa, männynkäpyjä, kauraa yms.
Männynkäpyseppele kiedotaan ohuen teräslangan ympärille. Kiedo ensi lanka jokaisen kävyn alimpien suomujen alle, kiristä ja muotoile kävyistä mieleisesi kokoinen seppele. Seppeleen voi nyt asettaa pöydälle sellaisenaan. Sen voi maalata ja kiinnittää esim. pienen korin reunaan. Korin voi täyttää hakosilla, kauralla, heinillä yms.
Männynkäpyseppeleen voit myös kiertää kepin ympäri spiraalille ja asettaa se pystyyn esimerkiksi sopivaan maljakkoon.

Käpylinnut
Tarvitaan: kookas männynkäpy, pieni männynkäpy, liimaa, paperisuikaleita, sakset
Valitse linnun vartaloksi kookas männynkäpy ja liimaa sen kantaan pienempi käpy pääksi. Pistele suomujen väliin värikkäitä paperisuikaleita.

Akvaario
Tarvitaan: vaaleansinistä kartonkia, erivärisiä papereita, tumma tussi, prässättyjä kasveja, pikkukiviä, hiekkaa, simpukankuoria jne.
Kehystä ensin vaaleansininen kartonki tummalla tussilla akvaarioksi. Liimaa prässättyjä kasveja akvaarion pohjaan. Leikkaa paperista erivärisiä kaloja ja liimaa akvaarioon uiskentelemaan. Pohjalle voit liimata myös hiekkaa, pikkukiviä, simpukankuoria jne.

Kala
Tarvitaan: kartonkia, erilaisia siemeniä, liimaa, värikyniä
Piirrä kartongille kalan kuva, leikkaa irti ja väritä molemmin puolin. Liimaa kalaan suomuiksi erilaisia siemeniä molemmin puolin. Voit tehdä monta kalaa ja valmistaa niille akvaarion pahvilaatikosta ja ripustaa kalat langalla akvaarion kattoon.

Kelluvat kukat

Tarvitaan: suurehko lasimalja tai syvä lautanen, vettä, litteitä kiviä, kukkia
Ota suurehko lasimalja tai syvä lautanen. Laita siihen vettä ja pohjalle kerää kauniita litteitä kiviä. Laita veden pinnalle kellumaan kehäkukkia, päivänkakkaroita yms. puutarhan ja kedon kukkasia.

Rantasermi
Tarvitaan: paksu iso pahvinpala, värejä ja sivellin
Tee itsellesi rantasermi. Maalaa iso paksu pahvinpala (pahvilaatikkopaksuus), haluamillasi iloisilla kuvioilla. Taivuta pahvi keskeltä mutkalle, niin sermi pysyy pystyssä ja voit vaihtaa uimapukusi ylle sen suojissa.

Korukivet
Tarvitaan: taululiitu, pyöreä sileäpintainen kivi, erilaisia siemeniä, riisiä ja kuivattuja papuja, vahvaa liimaa, lakkaa
Suunnittele kiven pintaan liidulla yksinkertainen koristelu. Levitä liima pienelle alueelle kerrallaan ja ripottele liimalle erilaisia siemeniä haluamallasi tavalla. Kun liima on kuivunut suihkuta tai sivele kivi lakalla.

Puuvillapensas
Tarvitaan: pajunoksia, pumpulia, maljakko
Kerää kimppu pajunoksia ja pistele sinne tänne pieniä pumpulipalloja. Laita oksat maljakkoon huoneesi pöydälle, niin saat ihan aidon näköiset puuvillapensaan oksat!

Juhannustaulu
Tarvitaan: kartonkia, erilaisia ja erikokoisia prässättyjä lehtiä, pieniä prässättyjä kukkia, liimaa
Sommittele kartonkialustalle suurista lehdistä ”puita” ja pienistä ”pensaita” ja lisää joukkoon pieniä prässäämiäsi kukkia. Liimaa kiinni ja Juhannustaulusi on valmis.

Munakennoeläimet
TARVITAAN: MONTA MUNAKENNOA, SAKSET, TYHJIÄ WC-PAPERIRULLIA, LIIMAA TAI TEIPPIÄ, VÄREJÄ JA SIVELTIMIÄ, NARUA TAI VILLALANKAA
Leikkele irti munarasioiden kennot. Leikkele kennoista erimuotoisia paloja, jotka sopivat jaloiksi, korviksi, siiviksi, kalansuomuiksi ja kalanpyrstöiksi. Tee vartalo tyhjästä vessapaperirullasta, liimaa siihen jalat, häntä, siivet jne. Väritä eläimet. Kiinnitä narusta tai villalangasta tehdyt viikset ja hännät liimalla. Pahvimassasta prässätyistä munakennoista saa myös veikeitä hattuja, ostoskoreja tai muita varusteita pahvirullanukeille, kantokoreja pahvieläinten selkään jne.

Knuutilan Juhannus 2014 aattona klo 19

Juhannus on meillä herttainen, jälleen.

Epävakaista säistä ja tuulenpuuskista huolimatta vanha talkooporukkamme on järjestämässä kaikille avointa, pääsymaksutonta juhannusjuhlaa Knuutilaan.
Kukaan ei ole pysynyt laskuissa, monesko  Knuutilan juhannusjuhla  tämä ensi perjantain  juhla on. Siuro-seura on hoitanut Knuutilaa vuodesta 1977, siis  37 vuotta, ja ihan alkuvuosien juhlista ei ole tarkkaa tietoa. Yhtenä vuonna on juhla jäänyt järjestämättä talkooväen vähyyden vuoksi, ja kylältä kuului koko vuoden ajan niin paljon mutinaa, että siitä lähtien on jussia juhlittu  säännöllisesti.

TOOGAJUHLAT

Kun koulu on loppu
ja päästy on kesään,
älä housuitta istu
muurahaispesään.

Kutsukortti:
lähetä kavereillesi kutsukortit järjestämiisi toogajuhliin! Muista mainita paikka, aika, kysellä erityisruokavaliot ja laittaa puhelinnumerosi. Laita pukeutumisohje myös mukaan!
Roomalaiset! Vuoden yksi ehdottomista kohokohdista ovat toogajuhlat. Kuka on illan Caesar? Kuka illan Calicula?
Ilmojen lämmetessä kannattaa totutella vähäiseen vaatetukseen ja sandaaleihin. Tarjoat siihen mahdollisuuden järjestämällä toogajuhlat. Yhdessäoloa, rentoutumista ja nautiskelua roomalaisissa tunnelmissa toogaan pukeutuneena.

Koristeet:
Hanki kaupasta runsaasti vihreitä tekoköynnöksiä ja koristele niillä huoneesi. Laita vadeille viinirypäleitä. Jossakin nurkassa voi lojua sandaaleita. Leikkaa ruskeasta kartongista ”keihäitä” ja laita sinitarralla seinällesi.

Vaatetus:
Kiedot valkoisen lakanan yllesi, sidot sen vyöllä.Vihreästä tekoköynnöksestä teet seppeleen hiuksiisi. Jalkaan sandaalit.

Puuhastelut:

  • Roomalaiset hymynaamat
    TARVITAAN: OHUITA MUOVISIA TAI KUMISIA SUOJAKÄSINEITÄ, KEPPEJÄ, OHUTTA NARUA, VEDENKESTÄVIÄ PAKSUHKOJA TUSSEJA
    Puhalla ystäviesi kanssa käsine (yksi kutakin kohti) täyteen ilmaa ja sitokaa ne ranteen kohdalta kiinni. Piirtäkää pareittain aina toistenne naama palloihin ja nimi kuka se on. Kiinnittäkää pallot keppeihin kiinni. Antakaa pallot toisillenne lahjaksi.
  • Bilehyrrä
    TARVITAAN: PAHVILAUTANEN (KOKO 18 CM), HUOPAKYNÄN KORKKI, LIIMAA, MAALIA TAI VEDENKESTÄVIÄ TUSSEJA
    Tee ystävällesi bilehyrrä lahjaksi. Väritä pahvilautaseen mieleisesi kuvio. Pistä keskelle lautasta reikä huopakynän korkkia varten ja liimaa se ripauksella liimaa. Voit valmistaa hyrrän myös itsellesi ja kilpailla kaverisi kanssa kumman hyrrä pyörii kauemmin.

Kilpailut:

  • Hulahulaviesti
    TARVITAAN: KAKSI HULAHULARENGASTA
    Kilpailua varten tarvitaan kahdelle eri joukkueelle oma hulahularengas.
    Kilpailun kulku: Kilpailijat jaetaan kahteen joukkueeseen.
    Kilpailijat asettuvat jonoon, ja ensimmäinen saa käteensä hulahularenkaan.
    Leikinvetäjän merkistä ensimmäinen kilpailija pujottaa itsensä renkaan läpi ja astuu pois renkaasta. Seuraavan on astuttava renkaaseen ja nostettava se päänsä yli pois sekä annettava taas seuraavalle, joka pujottautuu renkaan läpi ensimmäisen kilpailijan tavoin. Näin on jatkettava, kunnes joukkueen viimeinenkin on kulkenut renkaan läpi. Hän juoksee renkaineen jonon eteen ja panee renkaan kiertämään samalla tavalla.
    Leikin voittaa joukkue, joka on pujottautunut renkaan läpi ensimmäisenä yhtä monta kertaa kuin joukkueessa on jäseniä– niin, että jokainen on vuorollaan saanut olla jonossa ensimmäisenä.
  • Omenansyönti
    TARVITAAN: OMENA JOKAISTA KILPAILIJAA KOHDEN, NARUA
    Suosittu kilpailu toogabileissäsi on narusta riippuvan omenan syöminen käsiä käyttämättä. Jokaista kilpailijaa varten ripustetaan omena riippumaan katosta. Ripustaminen helpottaa narun pingottaminen huoneen toisesta päästä toiseen; kaikki omenoiden ripustusnarut sidotaan tähän naruun.
    Kilpailunvetäjän annettua merkin leikkijät alkavat syödä omenaansa käsiään käyttämättä. Se, joka saa ensimmäisenä syödyksi omenan siemenkotaan saakka, on voittaja. Omenan syöntiä vaikeuttaa suuresti se, että omena heiluu narussaan muiden kilpailijoiden puraisujen vaikutuksesta.
  • Aitapiirileikki
    TARVITAAN: TUOLEJA, MUSIIKKILAITE, CD-LEVY
    Tuoleja asetetaan kaksittain istuinosat vastakkain, niin että muodostuu ”aitajuoksuesteitä”. Niitä sijoitetaan eri puolille huonetta siten, että ne muodostavat ympyrän muotoisen radan.
    Kilpailijat asettuvat ”aitojen” väleihin pareittain. Kun soitto alkaa, leikkijöiden on kierrettävä ympäri huonetta ja kivuttava esteiden yli. Kun soitto lakkaa, se kilpailijapari, joka koskettaa jotakin esteistä putoaa pois kilpailusta. Niin jatketaan, kunnes vain yksi pari on jäljellä.

Naposteltavat:
Lämpimässä palatsissasi kylmä juoma maistuu ihanalta. Tarjoa se boolimaljasta toogajuhlissasi.
Toogiin pukeutunut juhlakansa kokoontuu parhaisiin bileisiin nauttimaan ”Caesarin”- lähteen boolista. Roomalaiseen tyyliin boolia on tarjolla runsaasti ja sitä riittää kaikille.

  • ”Caesarin”-lähteen hedelmäbooli
    Caesarin kokki on taas laiskotellut. Sinun on pikaisesti valmistettava ravitseva välipala ystävillesi toogabileissäsi, jotka voivat auttaa valmisteluissa.

    (Neljälle)
    Valmistusaika: 10 min.

    Näitä tarvitset:

    2 kanamunaa
    3 rkl sokeria
    ½ sitruunaa
    6 dl maustamatonta
    jogurttia
    1 banaani
    1 tlk sekahedelmiä

    Tee näin:

    1. Vatkaa sokeri ja munat vaahdoksi kulhossa.
    2. Raasta hyvin pestyn sitruunan kuori ja purista joukkoon puolikkaan sitruunan mehu.
    3. Kaada jogurtti sekaan.
    4. Kuori banaani ja viipaloi se. Lisää banaaninviipaleet ja hedelmät liemineen kulhoon.
    5. Pane kulho jääkaappiin ja anna sen jäähtyä ennen tarjoamista.
  • Katapulttiammukset
    Olette toogajuhlissa ja muistelette caesarin joukkojen taistelua rosoisten kallioiden takana olleella alueella. Rosoisista kallioista mieleenne muistui yhtäkkiä caesarin kokin käyttämät katapulttiammukset. Onneksi saitte reseptin!

    (20 kpl)

    Valmistusaika: 20 min. Kellosymboli, jossa 20 min.

    Vaikeusaste: yksi kokkihattu

    Näitä tarvitset:

    4 dl vehnäjauhoja
    2 tl leivinjauhetta
    125 g voita tai margariinia
    2 tl vaniliinisokeria
    5 rkl sokeria
    1 ½ rusinoita
    1 kananmuna

    Tee näin:

    1. Ota rasva ajoissa pehmenemään.
    2. Sekoita jauho ja leivinjauhe kulhossa.
    3. Leikkaa rasva pieniksi paloiksi ja lisää kulhoon. Nypi rasva ja jauho sormin, kunnes taikina muistuttaa juustoraastetta.
    4. Sekoita vanilliinisokeri, sokeri ja rusinat taikinaan.
    5. Riko muna kulhoon ja sekoita taikina sormin. Sen ei tarvitse olla yhtenäistä massaa.
    6. Nostele taikinakokkareita leivinpaperoidulle pellille. Paista niitä uunin keskiosassa 225 asteessa 5-10 min.

Lisääkin herkkuja voit valmistaa tai ostaa kaupasta.

Hyvää kesälomaa koululaisille!

Alueella asuu paljon lapsia, tässä muutamia vinkkejä lasten syntymäpäiväjuhliin!

Lasten syntymäpäivät

Aina on syytä juhlia syntymäpäivää!
Etenkin lapsena syntymäpäivä on suuri juhlapäivä, tulevathan silloin usein isovanhemmat ja kummit käymään, lisäksi kutsutaan tuttavia ja muita sukulaisia.
Lapsille ovat myös lahjat tärkeitä ja lahjojen saaminen on hauskaa ja jännittävää.
Lapsille onkin tapana järjestää vuosittain syntymäpäiväjuhlat.
Syntymäpäivien järjestäminen
Miten suunnittelen syntymäpäiväjuhlat?
Onko aikaa viikko, päivä, vai vain seuraavaan aamuun? Kuinka järjestää hauskat ja onnistuneet juhlat?
Päätä ensin milloin juhlat järjestät.Jos aikaa on vähän, keskity olennaiseen, eli tarjoiluun ja ohjelmaan.Selvitä kuinka monta vierasta kutsutaan. Kutsutaanko juhliin vain lapset vai lapset vanhempineen.
Selvitä lasten mahdolliset yliherkkyydet ja ikäjakauma.
Jos aikaa on enemmän, mieti tarkemmin mikä on juhlien teema, päätä järjestätkö juhlan kotona, vai vuokraatko tilat kodin ulkopuolelta? Kun käytännön asiat on listattu paperille, mieti tarvitko ulkopuolista apua, vai hoidatko järjestelyt itse.

Syntymäpäiväjuhlien järjestelyt

Jos aikaa on työkiireiden tai muiden syiden vuoksi vaikka vähän, kannattaa keskittyä siihen mitä ehtii, ja tehdä se hyvin. Jos syntymäpäivät ovat seuraavana päivänä, kannattaa ostaa tarjottavat valmiina, hoitaa kutsut puhelimitse ja miettiä pelkästään ohjelma ja unohtaa koko kodin koristelu. Pari pussia värikkäitä ilmapalloja ripustettuna seiniin, lamppuihin ja kattoon saa kodin näyttämään juhlalliselta.
Mieti seuraavaksi kolme yksinkertaista leikkiä, jotka ovat ohjelman runko.
Sokko on helppo ja hauska leikki.
Piilosilla ulkona tai sisällä on aina hauskaa. Säännöissä kannattaa käydä läpi minne voi piiloutua ja minne ei mennä. Aikuinen voi auttaa lapsia keksimään hyviä piiloja.
Yksinkertainen ohjelmanumero, joka sykähdyttää niin pieniä kuin isojakin vieraita, on kuvata videokameralla otteita juhlien kulusta, ja näyttää nauha vieraille ja sankarille viimeiseksi ennen kotiin lähtöä. Näin juhlat loppuvat huipennukseen, jossa voidaan nauraa uudelleen kaikille hassuille sattumuksille joita tapahtui.
•    
Syntymäpäiväjuhlien ohjelma

Mitä syntymäpäivien ohjelmaksi?
Minkä ikäisiä lapsia on tulossa? Tarvitaanko ohjausta paljon vai riittääkö yksi tai kaksi ohjattua leikkiä? Ohjelma kannattaa suunnitella, olivat lapset isoja tai pieniä, vapaa leikki muuttuu usein kaaokseksi kun lapset riehaantuvat. Kun aikuinen pitää ohjat käsissä, kukaan lapsista ei jää sivuun leikeistä ja kaikilla on hauskaa.
Pienten lasten kanssa leikit voivat olla yksinkertaisia, piirileikkejä, piilosta, esineen piilotusta, jossa aikuinen piilottaa pienen esineen lasten ollessa pois huoneesta. Se joka esineen löytää, saa pienen palkinnon.
Isompien lasten 4-8-vuotiaiden kanssa voi järjestää joukkuekilpailuja, tai visailua, aina hauska leikki on myös tuolileikki, jossa musiikin loppuessa lapset istuvat tuoleille. Alkuperäisessä leikissä lapset tippuivat pois leikistä ja tuoleja vähennettiin kierros kierrokselta, mutta leikkiä voi muuntaa niin, että lapset pysyvät leikissä ja vain tuolit vähenevät. Isompiakin lapsia naurattaa istua sylikkäin lopulta yhdellä ainoalla tuolilla. Tuolien puuttuessa voi käyttää vaikka sanomalehtisivuja.
________________________________________
Syntymäpäiväjuhlien teema

Millainen teema juhliin?
Kuinka muuttaa arkinen koti juhlien näyttämöksi? Teema kannattaa valita yhdessä päivänsankarin kanssa. Lastenhuone on tulvillaan hienoja ideoita. Millä leluilla lapsesi leikkii? Mikä on hänen lempikirjansa? Tuleeko lapsen itsensä mieleen villi idea juhlien teemaksi? Teemana voi olla merirosvot, prinsessat, Peter Pan, Nalle Puh tai avaruus, viidakko, maailmanympärysmatka, metsäneläimet.
Kun teema on valittu kannattaa miettiä kodin koristelu. Voiko huonekaluja siirtää juhlien tieltä? Tila on aina tarpeen kun laitetaan joukko lapsia yhteen. Voidaanko juhla järjestää yhdessä suuressa huoneessa, vai käytetäänkö koko kodin tiloja? Voisiko juhlan järjestää grillikatoksessa, huvimajassa, leikkimökissä?
Tilaratkaisun jälkeen on aika askarrella koristeita. Jos aihe on viidakko, maiseman saa luotua yksinkertaisin keinoin. Vihreä kreppipaperirulla keskeltä kahtia ja leikataan rullanpuolikkaat hapsuisiksi. Kun rulla avataan ja kiinnitetään seinään on viidakon vihreä ruohikko valmis.
Merirosvojuhliin saa mainioita somisteita, pöytäliinoja, pimennysverhoja jätesäkkirullasta.Musta muoviliina jonka päälle voi leikata valkeasta paperista pääkalloja. Merirosvoaarre voi koristaa keskipöytää, aarteeseen kasataan kaikkea kiiltävää jota kotoa löytyy, joulukoristeista löytyy paljon kimaltavaa.Myös keijutanssiaisiin saa somisteita joulukoristelaatikosta, kultapalloja, kelloja ja muuta ”helkkyvää” rekvisiittaa.

Leikkivinkkejä:

KAIKKI SAMAAN PIILOON

Leikki vaatii hyvät tilat. Yksi leikkijä valitaan ensimmäiseksi piiloutujaksi. Hän lähtee piiloon, muiden jäädessä odottamaan sovituksi ajaksi. Kun on laskettu esimerkiksi viiteenkymmeneen, kaikki muut lähtevät etsimään piilossa olijaa. Leikkijä, joka löytää piilossa olijan, ei kuitenkaan ilmaise piilopaikkaa, vaan piiloutuu itse samaan paikkaan, Näin jatketaan, kunnes viimeinenkin etsijä löytää kaikki muut, jotka ovat menneet samaan piiloon.

PERHOSJAHTI

TARVITAAN: VÄRILLISTÄ PAPERIA, SAKSET JA PAPERIPUSSEJA

Värillisestä paperista leikataan paljon perhosenkuvia, jotka kätketään pihalle tai puutarhaan kukkiin ja puihin, pensaisiin jne. Kullekin leikkijälle annetaan paperipussi ”perhoshaaviksi”, ja eniten perhosia pyydystänyt on voittaja.

HULLUA HERKUTTELUA

TARVIKKEET: KOLME KARAMELLIA LEIKKIJÄÄ KOHTI, PAPERIA, KYNÄ, MALJA, PÖYTÄ, TEIPPIÄ

Jokaisen leikkijän pitää ottaa vuorollaan pöydästä olevasta maljasta karamelli ja totella siihen kiinnitetyn paperiliuskan ohjetta. Ohjeet voivat olla: ”Syö tämä pöydän alla”, ”Syö tämä ilman käsiä”, ”Juokse tuolin ympäri ennen kuin syöt tämän”. Ohjeissa on hyvä olla hauskaa vaihtelua. Karamellien sijaan voi käyttää vaikkapa naposteluporkkanoita tai kurkunviipaleita yms.

MAKKARA

Yksi leikkijä valitaan kyselijäksi, joka menee muiden leikkijöiden muodostaman piirin keskelle istumaan tai seisomaan. Hän alkaa kysellä muilta leikkijöiltä kysymyksiä, esimerkiksi: ”Mitä sinun päässäsi on?”. Jokaiseen kysymykseen on vastattava: ”Makkara!”. Sanaa saa taivuttaa mutta sen on pysyttävä makkarana. Kysyjää pitää samalla katsoa silmiin, eikä missään tapauksessa saa nauraa. Jos leikkijä nauraa, tulee hänestä uusi kyselijä.

HAMPURILAINEN

TARVITAAN: TUOLEJA

Kaikki leikkijät istuvat tuoleilla omilla paikoillaan. Leikinvetäjäksi valittu leikkijä alkaa sanella ehtoja. Esimerkiksi: kaikki joiden kaulassa on kultainen koru siirtyvät kolme tuolia vasemmalle tai kaikki pojat neljä tuolia vasemmalle. Kaikki, joita ehto koskee, siirtyvät ja jos tuolissa istuu jo joku, niin mennään hänen syliinsä istumaan. Näin alkaa muodostua kasoja, eli hampurilaisia ja sehän on leikin tarkoitus. Jos kasan alimmainen on ainoa, jolla on kultainen koru kaulassa, niin koko kasa liikkuu silti. Eli aina kaikki hänen, jota ehto koskee, päällään olevatkin liikkuvat. Leikkiin saa lisäväriä, jos leikinvetäjä ryhtyykin laskelmoimaan…!

HERBERT JA ALBERT

TARVITAAN: KAKSI KOLIKKOA

Kaksi leikkijää valitaan Herbertiksi ja Albertiksi. Kumpikin asettuu selälleen maahan ja molempien nenille laitetaan kolikot. Herbertin ja Albertin pitää saada kolikot putoamaan nenältään ainoastaan kasvolihaksia käyttämällä. Leikissä voi olla myös vain Herbert tai Herbertin ja Albertin lisäksi myös Hubert tai enemmänkin väkeä. Katsojillakin on hauskaa!

Tietokilpailu, aiheena historia!

  1. Venäläiset hyökkäsivät laajojen valmisteluiden jälkeen syksyllä 1495 Viipurin linnan kimppuun. Knut Posse miehineen torjui vihollisen, joka lähti kauhuissaan pakoon. Mikä oli nimeltään se taikakeino jolla Posse  vihollisen pelästytti?
    Vastaus: Viipurin pamaus
  2. Köyliön seutu on tullut tunnetuksi eräästä tapahtumasta joka sattui  talvella 1155. Mitä silloin tapahtui?
    Vastaus: Köyliöläinen talonpoika Lalli surmasi piispa Henrikin Köyliönjärven jäällä.
  3. Erään käsikirjoituksen alle oli kirjoitettu: ”Voi hyvin, arvoisa lukija. Turussa tammikuun 2. päivänä vuonna 1553. Mi: Ag:” Kuka oli tämä salaperäinen allekirjoittaja, joka myös sanoi: ” Kyllä se kuulee Suomen kielen, joka ymmärtää kaikkein mielen”.
    Vastaus: Mikael Agricola
  4. Saima nimisen lehden ensimmäinen numero ilmestyi 4.1.1844. Lehden esittelyssä luvattiin viehättävää ajanvietettä sekä pitää silmällä erikoisesti kaikkea kotimaista. Kuka oli tämän lehden alkuunpanija ja päätoimittaja?
    Vastaus: J. V. Snellman
  5. Isonvihan lopulla v. 1719 valmisti kirjanpainaja Daniel Medelplan Pälkäneellä Tauralan kylässä hätäaapisen jolle hän antoi nimen : ”Lasten Paras Tawara”. Mitä erikoista tässä kirjassa oli?
    Vastaus: Paperin puutteen vuoksi se oli kaiverrettu kokonaan puulaatoille
  6. Erään suomalaisen linnoituksen rakennuttaja on hakkauttanut ns. kuninkaanportin yläpuolelle kehoituksen: ” Jälkimaailma, seiso tässä omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun!”. Kuka oli tämä aikanaan kuuluisa henkilö ja mikä on linnoituksen ruotsinkielinen nimi?
    Vastaus: Augustin Ehrensvärd. Linnoituksen nimi on Sveaborg.
  7. Nimet Stool, Dufva, Ukko Hurtti, Munter, Lotta Svärd ym. ovat päähenkilöinä eräässä aikoinaan hyvin suositussa kirjassa. Mikä on tämän kuuluisan kirjan nimi?
    Vastaus: J. L. Runeberg. Vänrikki Stool
  8. Sodat nostavat näkyviin sankareita. Mihin sotaan liittyy kekseliään sissin Tapani Löfvingin nimi?
    Vastaus: Suuri pohjan sota. Myös nimi Isoviha.
  9. Kun teattereissa esitetään Sam Sihvon ”Jääkärin morsianta” ja esirippu avutuu siityvät katsojat erääseen 1900-luvun alun latvialaiseen pikkukaupunkiin. Tuulten ja meripihkan kaupunkiin. Mikä on tämän kaupungin nimi?
    Vastaus: Libau (Liepaja)
  10. Isonkyrön kunnan alueella käytiin 19.2.1714 verinen taistelu, joka päättyi Suomen armeijan musertavaan tappioon. Tällä taistelulla on toinen, yleisemmin tunnettu nimi?
    Vastaus: Napuen taistelu
  11. Eräänä helmikuun päivänä johti venäläisten ylipäällikkö Buxhoevden joukkonsa Suomen rajan yli Ahvenkoskella, Kuuskoskella ja Keltissä. Mikä sota silloin alkoi?
    Vastaus: Suomen sota 1808-1809
  12. Pohjanmaan, Satakunnan, Savon ja Hämeen talonpojat yrittivät 1596-1597 karkoittaa huovit alueeltaan. Mikä oli kapinaan nousseiden talonpokien johtajan nimi?
    Vastaus: Jaakko Ilkka
  13. Maapäärynä kulkeutui suomeen 1700- luvun alkupuolella. Mikä on maapäärynän nykyinen nimi?
    Vastaus: Peruna
  14. Ruotsi-Suomi omisti 1600- luvulla Pähkinälinna nimisen linnoituksen. Missä tämä paikka sijaitsee?
    Vastaus: Saari Laatokan etelärannalla lähellä Pietaria.
  15. Suomalaiset juhlivat 28.2.2035 erään teoksen 200- vuotisjuhlaa. Kirjoittaja pränttäsi aikoinaan, että: ”Viimenkänä nämä runot präntin alaseksi saatua ovat ne valitettavasti vieläki paljon puuttuvaiset”. Mikä on tämän teoksen nykyinen nimi?
    Vastaus: Kalevala
  16. Rautateillä porhalsi höyryveturiaikaan kaksi veturia jotka olivat saaneet nimensä Suomen presidenttien mukaan. Ketä olivat nämä henkilöt?
    Vastaus: Risto Ryti ( Risto- veturi) ja P. E. Svinhufvud ( Ukko-Pekka- veturi)
  17. Floran päivänä, lauantaina toukokuun 13. vuonna 1848  viritettiin ensi kerran laulu jota me kaikki edelleen mielellämme laulamme. Mikä tuttu laulu silloin laulettiin?
    Vastaus: Maamme laulu
  18. Siniristilippu vahvistettiin Suomen viralliseksi lipuksi 29.5.1918. Tuotaessa Suomen lippua juhlapaikalle usein lauletaan lippulaulu. Kuka on kirjoittanut tämän laulun sanat?
    Vastaus: V. A. Koskenniemi
  19. Larin Paraske niminen henkilö tuli aikoinaan kuuluiskasi eräästä poikkeuksellisesta kyvystään. Mikä oli tämä hänen erinomainen ominaisuutensa?
    Vastaus: Sakkolalainen runonlaulaja Larin Parasken muistamien runonsäkeitten lukumäärä oli noin 32000, mikä tavaton määrä herätti aikoinaan huomiota kaikkialla maailmassa.
  20. Sääksmäellä Ritvalan kylässä vietetään joka vuosi vanhaa kansanjuhlaa jossa nuoret tytöt muodostavat kulkueen ja laulavat kahta laulua: ”Inkerin virsi ja Mataleenan virsi”. Mikä on tämän ikivanhan perinnejuhlan nimi?
    Vastaus: Ritvalan Helkajuhla
  21. Tukholman olympiakisojen (1912) suureksi hahmoksi nousi suomalainen Hannes Kolehmainen. Sanottiin, että hannes Kolehmainen juoksi Suomen maailman kartalle. Mieliin jäävä giganttinen ottelu käytiin Hanneksen ja ranskalaisen Jean Bouinin välillä. Mikä juoksumatka oli kysymyksessä?
    Vastaus: 5000 m
  22. Vanhan tarun mukaan onnettomuuden edellä ilmestyy erään linnan viereen, virran aalloille neitonen, joka viehättävästi soittaen kanteleella katkaisee yön hiljaisuuden – seireenien tavoin houkutellen ihmisparat luokseen. Minkä linnan tarustoon tämä kummallinen aave liityy?
    Vastaus: Vuonna 1475 rakennettu Olavinlinna eli Savonlinna
  23. Presidentin saapuessa juhlatilaisuuteen soitetaan mahtava Porilaisten marssi. Eräs taitelija maalasi siitä myös taulun, josta tuli yksi maalaustaiteemme suuria ajattomia muistorkkejä.  Kuka tämä taiteilija oli?
    Vastaus: Albert Edelfelt
  24. Tasavallan presidentti J. K. Paasikivi piti 8.12.1955 radiopuheen erään suuren suomalaisen 90- vuotispäivän kunniaksi. Presidentti vertasi häntä sellaisiin nimiin kuin Haydn, Mozart ja Beethoven. Kuka oli se henkilö jota presidentti onnitteli?
    Vastaus: Jean Sibelius
  25. Suomen tuleviin kohtaloihin syvästi vaikuttanut Pietari Suuri uudisti 1699 laajan maansa ajanlaskun. Hän määräsi, että ajanlasku alkaa Kristuksen syntymästä ja vuosi tammikuun ensimmäisestä päivästä. Miksi kansa kuitenkin vastusti uudistusta?
    Vastaus: Vanhauskoiset väittivät, ettei Jumala ole voinut luoda maailmaa talvella.
  26. Eräästä Ruotsi-Suomen kuninkaasta pettyneet naiset sanoivat: ”Jokainen hänen kunniaansa julki tuo ja hälle muiston temppelissään suo, mut Venus vait´on, bacchus mykkä myös”. Kuka oli tämä nuori jalopeura?
    Vastaus: Soturikuningas Kaarle XII ( 1682-1718)
  27. Pikkuvihan aikana, syyskesällä 1742  suomalaiset joutuivat vannomaan uskollisuudenvalan Venäjän keisarinna Elisabeth Petrovnalle (1707-1762). Hän rakasti huvituksia. Mikä oli keisarinna Elisbethin suurin heikkous?
    Vastaus: Puvut. Hänen jäämistössään laskettiin olleen 15000 pukua.
  28. Joulukuussa  1562 kutsui  Juhana Herttua veljensä kuningas Erikin tupaantuliaisiin  juuri uusittuun Turun linnaan ja samalla tutustumaan juuri vihittyyn nuorikkoonsa, mutta Erik ei saapunut. Mikä oli Juhanan puolison nimi?
    Vastaus: Puolan prinsessa Katariina Jagellonica
  29. Oululainen Sara Wacklin kuvailee lapsuuttaan seuraavasti: ”Köyhä, ruma ja turvaton tyttö, joka oli aikaisin kadottanut maallisen tukensa ja siten käynyt läpi köyhyyden koulun aiheuttamat monet kovat koettelemukset.”  Miksi historia hänet mainitsee?
    Vastaus: Hänet mainitaan Suomen ensimmäisenä naiskirjailijana ja naisen riippumattoman aseman esitaistelijana
  30. ”Ihana kuin enkeli, suloinen, hieman vallaton, sanomattoman sulava liikkeissään”. Näin kuvailtiin 1800- luvulla neiti Emilie Björkste´n nimistä nuorta neitiä. Kenen tunnetun henkilö ”salarakas” hän oli?
    Vastaus:Johan Ludvig Runebergin
  31. Kaustisten pitäjästä oli kotoisin 1813 syntynyt nainen, joka ensimmäisenä suomalaisena instrumenttimuusikkona rohkeni lähteä ulkomaille konserttimatkoille. Miehet kiusasivat häntä kyselemällä: ” Ootkos Kreetta ylpeä, kun olet niin viisas?” Mikä oli hänen koko nimensä ja mielisoittimensa?
    Vastaus Kreeta Haapasalo ( 1813-1893). Kantele
  32. Kutsu kirkkauteen tuli sunnuntaina 17.2.1924. Hopeahääpäivänään hän oli riimitellyt Liisa-puolisolleen: ”Liisaseni. Omakseni kohtalo sun toi. Varmaan minun kylkiluusta Jumala sun loi. Kiitos toveruudestasi, kelpo eukkosein, sinut naidessani viisaan tempun tein.” Kuka oli tämä rakastettu suvisävelten mestari, josta sanottiin myös, että hänellä oli juuret mollissa ja latva duurissa?
    Vastaus: Oskar Merikanto (1868-1924)
  33. Minna Canth (1844-1897) tuli aikanaan tunnetuksi rohkeana ja aikaansa edellä olevana naisena. Mikä aate oli erityisesti hänen sydäntään lähellä?
    Vastaus: Naisen aseman ja  oikeuksien saaminen yhdenvertaisiksi miesten kanssa
  34. Runoilija Edith Södergran ( 1892-1923) on 1900- luvun arvostetuimpia suomalaisia naisrunoilijoita. Aikoinaan hänen eroottisia runojaan pidettiin ”sairaanloisina ja hirveitä.” Hänen kotipaikkansa on kuuluis suurista lehtikuusista. Mikä on tämä paikkakunta ja kylä?
    Vastaus. Kivennavan pitäjän Raivolan kylä
  35. Muumien äiti, Tove Janssonin sekä äiti, että isä olivat taiteilijoita.  Erityisesti isä  Viktor oli ollut aikanaan tunnettu töistään. Mikä oli Viktor Janssonin taiteenala?
    Vastaus: Kuvanveistäjä
  36. Gerda Serlachius nousi myöhemmin merkittävään asemaan Suomen naisten keskuudessa. Mikä oli hänen suuri roolinsa?
    Vastaus: Hänestä tuli presidentti Risto Rytin aviopuolisona maan ensimmäinen nainen.
  37. Eräs nainen kirjoittaa päiväkirjassaan 1963, että hänen ja presidentti Urho Kekkosen välillä ollut ”verho” on tänään pudonnut! Kuka oli tämä piilovaikutusvaltaa omannut nainen?
    Vastaus: Anita Hallama
  38. Vuosina 1946-1953 toimi puolustusvoimien komentajana kenraali jonka elämänkaaresta voidaan sanoa: ”Elon mainingit korkeina käyvät”. Kuka oli tämä kuuluis kenraali?
    Vastaus: Aarne Sihvo ( 1889-1963)
  39. ”Kun on ollut mukana isossa teurastuksessa, ei enää sinne hevin lähde.” Kuka presidenteistämme kirjoitti kokemuksistaan nämä sanat?
    Vastaus: Presidentti Mauno Koivisto
  40. Kauniit nuoret naiset Hedvig Wåhlberg ja Ester Elfving olivat hyviä ystäviä keskenään. Molemmat olivat saman miehen kanssa naimisissa. Ensin Hedvig ja sitten Ester. Kuka oli tämä onnellinen presidentiksi valittu mies.
    Vastaus: Kaarlo Juho Ståhlberg
  41. Ellenin mieliharrastus oli kanojen kasvattaminen maatilallaan Kotkanniemessä. Kenen presidentin puoliso on kysymyksessä?
    Vastaus: Pehr Edvind Svinhufvud
  42. Tästä presidentistä sanottiin, että hänen sydämensä pysyi kotona Heikkilän pelloilla, lasten ja uskollisen elämäntoverin, Kaisa-emännän luona. Mikä oli hänen nimensä?
    Vastaus: Kyösti Kallio
  43. Hevostalouden tutkimusaseman pihalla Ypäjällä on vuonna 1934 syntyneen Käthy nimisen hevosen muistomerkki. Mikä erikoispiirre on tehnyt Käthyn näin kuuluisaksi?
    Vastaus: Käthy oli marsalkka C. G. Mannerheimin viimeinen ratsuhevonen.
  44. Professori Ilmari Turja on välittänyt muistikuvan eräästä suurmiehestä: ” Kun hän vastavalmistuneena astui Ostrobotnian ovesta sisään, nousivat läsnäolijat seisomaan, kohottivat maljat, tyhjensivät ne ja iskivät säpäleiksi lattiaan.”  Kuka oli hän, joka sai näin harvinaisen kunnianosoituksen?
    Vastaus: Urho Kekkonen
  45. ”On niin raskas olla, kun olen joutunut pahasti haukkumaan monta kunnon ihmistä.” Kuka Suomen presidenteistä joutui melko usein näin toteamaan?
    Vastaus: J. K. Paasikivi
  46. Eräälle presidentillemme annettiin lempinimiä Reissanderi, Reslanderi tai Reissu-Lasse siksi, että hän ensimmäisenä virkavuotenaan teki kaksi valtiovierailua ja toisena kolme. Kuka presidenteistämme matkusteli vaimonsa Signen kanssa näin paljon?
    Vastaus: Lauri Relander
  47. Esko Kivikoski niminen tietoviisas tuli yleisesti tunnetuksi 1950 ja 1960-luvuilla radion  visailuohjelmista. Mikä oli tämän suositun ohjelman nimi?
    Vastaus: Viisasten kerho
  48. Eräs tarmokas nainen on saanut Suomessa ansioistaan epävirallisen tittelin ”Lottakenraali”. Mikä oli hänen nimensä?
    Vastaus: Fanni Luukkonen
  49. Suomen kielessä on monia Venäjän kielestä väännettyjä lainasanoja. Mitä tarkoittavat sanat prenikka, vossikka, issikka ja rospuutta?
    Vastaus: Prenikka on kunniamerkki. Vossikka on ajuri. Issikka on vuokrakuski. Rospuutta on kelirikko
  50. Eräästä kuuluisasta naistaitelijasta sanotaan, että hän maalasi itsestään 26 muotokuvaa. Viimeisen vain pari viikkoa ennen kuolemaansa vuonna 1946. Kuka hän oli?
    Vastaus: Helene Schjerfbeck ( 1862-1946)
  51. Minustako kirja, ei tule kuuloonkaan, kuka siitä on kiinnostunut, tehkää sellainen jostakin rallikuskista!  Näin vastasi suuri suomalainen, juoksijoiden kuningas, kun asiaa häneltä kysyttiin. Mikä oli hänen nimensä?
    Vastaus: Paavo Nurmi
  52. Eero Järnefelt maalasi 1892-1893 kuuluisan teoksensa ” Raatajat rahanalaiset”. Sitä on luonnehdittu suomalaisen realistisen kuvataiteen historian kohokohdaksi. Mikä oli taululle myöhemmin yleistynyt nimi?
    Vastaus: Kaski
  53. Akseli Gallen-Kallela oli ainoastaan 20- vuotias vuonna 1885 kun hän maalasi naturalistisen maiseman peltoineen ja aitoineen Salosta. Maalauksen keskelle on asetettu ihmisen ja eläimen vastakkain. Mikä oli tämän suurtyön nimi?
    Vastaus: Akka ja kissa
  54. Eräs suomalainen taidemaalari nimitettiin 1889 Kunnialegioonan upseeriksi Ranskassa. Hän sai myös kultamitalin taulustaan jossa neljä kansannaista istuu juttelemassa kirkonmäellä. Kuka suomalainen taiteilija on kysymyksessä?
    Vastaus: Albert Edelfelt (Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä)
  55. Johannes Linnankoski kertoo eräässä teoksessaan salskeasta Olavista, joka hurmaa ja valloittaa tytön toisensa jälkeen ja kulkee voitollisesti kukasta kukkaan.  Mikä on tämän aikoinaan paljon kohua herättäneen kirjan nimi?
    Vastaus: Laulu tulipunaisesta kukasta.
  56. Kesäkuun ensimmäinen päivä vuonna 1919 oli toisille helpotus, mutta monelle  ”janoiselle” suomalaiselle järkytys. Ehtoollisella kävijöitä se ei koskettanut. Mitä tapahtui 1.6.1919.
    Vastaus: Suomessa astui voimaan kieltolaki.
  57. Kuka oli urheilija nimeltään Ville Pörhölä?
    Vastaus: Ville Pörhölä voitti Antverpenin Olympialaisissa 1920 kultamitalin kuulantyönnössä tuloksella 14.810
  58. Kirjailija Joel Lehtonen tuli kuuluisaksi luomalla vuonna 1920 mestariteoksen jossa seikkailivat mm. Juutas, Rosina, Aapeli ja paljon resuisia lapsia. Mikä oli tämän teoksen nimi?
    Vastaus: Putkinotko
  59. 1920- luvulla saapui Suomeen  tanssi josta lehdet kirjoittelivat mm: ” Jalat nykivät pitkin lattiiaa, iskevät yhteen edestakaisin heiluen. Tanssiksi sitä ei voi sanoa. Sen rytmi on kuin kuumehoureilua.” Mikä tanssi oli Suomeen saapunut?
    Vastaus: Onesteppi
  60. Mihin vaiheeseen Suomen historiassa liittyvät nimet Vesihiisi, Iku-Turso, Vetehinen ja Saukko?
    Vastaus: Kysymyksessä on Suomen sotien aikainen sukellusvenelaivasto.
  61. Stukasta sanottiin, että se oli ulkonäöltään kuin petolintu. Sen tavatkin olivat petomaiset. Mihin tarkoitukseen Stukia käytettiin?
    Vastaus: Stuka oli sotiemme ratkaisutaisteluihin osallistunut saksalainen syöksypommittaja.
  62. Monien veteraanien unissa kummittelee päälle jyräävä Sotka. Mikä tämä epämiellyttävä tuttavuus oli?
    Vastaus: venäläinen panssarivaunu tyyppi T-34 ( Tank 34)
  63. Kansanedustaja Sylvi Saimo oli aikoinaan Suomen kuuluisimpia naisia. Hänen elämänsä huippuhetket osuivat vuodelle 1952. Mitä silloin tapahtui?
    Vastaus: Sylvi Saimo voitti Helsingin Olympiakisojen melonnassa naisten 500 metrin  kultamitalin.
  64. Mikä seuraavista ei kuulu joukkoon: Sandels, Döbeln, Sven Tuuva, Rokka,  Otto von Fieandt?
    Vastaus: Muut ovat Suomen sodan 1808-1809 sankareita paitsi Rokka, joka on taruhenkilö.
  65. Suomen kaikkien aikojen suurimpana rakennushankkeena pidetään ns. Salpa-asemaa. Mikä on ollut sen tarkoitus?
    Vastaus: Salpa asema on puolustuslinja lähellä Suomen itärajaa.
  66. Mitä tarkoitetaan kapioilla?
    Vastaus: Runsaat tekstiilit ja hyvä käsityötaito takasivat vanhassa talonpoikaiskulttuurissa nuorelle naiselle aviosäätyyn pääsemisen.
  67. Valtioneuvos K. A. Fagerholm on todennut, että presidentistä voi sanoa paljon, mutta kenekään päähän ei pälkähtäisi sanoa häntä optimistiksi. Ei, hän on kaikissa asioissa aina luotettava pessimisti. Kuka tämä kuuluisa pessimisti oli?
    Vastaus: Presidentti J. K. Paasikivi.
  68. Aikoinaan sanottiin, että hänellä oli parsitut sukat jaloissa ja kädet kuin lapiot. Lisäksi todettiin hänen puhuvan honottavaa Turun murretta. Hiuksistakin roikkui omituinen tupsu otsalla. Kenestä Suomen kansa silloin puhui?
    Vastaus: Presidentti Mauno Henrik Koivistosta.
  69. Veikko Huovisen kirjassa Havukka-ahon ajattelija eräällä sivulla sanotaan: ”Samaan aikaan oli Konsta löytänyt luonnonväärän koivun, josta vuoli kapustaa.” Mihin tarkoitukseen kapustaa käytetään?
    Vastaus: Kapusta on puukauha
  70. Aleksis Kiven kirjassa Seitsemän veljestä on kohaus lukkarin koulusta joka kuuluu: ”Eero tavailee jo. Kas kilttiä poikaa vaan.”  Kuka veljeksistä sanoi nämä sanat?
    Vastaus: Juhani
  71. Totta vai tarua. Suurin tunnettu suomalainen kirkkovene on ollut 30- hankainen. Siinä on ollut 60 airoa ja joka airossa kaksi soutajaa.
    Vastaus: Totta. Tämä vene on ollut käytössä Säämingissä ( Vilkuna 1975)
  72. Kuplettien tekijä Hiski Salomaa syntyi Virossa 1952.
    Vastaus: Tarua. Hän syntyi 17.5.1891 Mikkelissä.
  73. Lukkarin koulussa Jukolan poikia, Eeroa lukkunottamatta,  tukisteltiin oikein kunnolla. Montako tukkpöllyä veljeksistä Lauri sai?
    Vastaus: Kolme
  74. Tarinan mukaan Jean Sibelius vuonna 1921 kuuli Bergenissä ravintolatrion tulkitsevan erästä hänen sävellystään. Hän ei ollut tyytyväinen kuulemaansa  ja kielsi kohteliaasti muusikoita soittamasta sitä. 1960- luvulla afrikkalainen Biafran tasavalta otti sävellyksen kansallislaulukseen. Kapelimestari leopold Stokowski puolestaan ehdotti tätä sävellystä koko maailman kansallislauluksi. Mikä on tämän kuuluisan sävellyksen nimi?
    Vastaus: Finlandia
  75. Totta vai tarua. juoksijamestari Paavo Nurmen juoksijapatsaan on veistänyt Emil Aaltonen?
    Vastaus: Tarua. Patsaan on veistänyt 1925 kuvanveistäjä Väinö Aaltonen
nokian srk logoJUMALANPALVELUKSET JA MUUT TAPAHTUMAT SIURON KIRKOSSA LÖYDÄT
TÄÄLTÄ

Tänään on

Nimipäivät

Tänään: Aino, Aini, Aina, Ainikki
Huomenna: Osmo
Ylihuomenna: Lotta

studiokirja banner

siuro info tunnari still
UUSIMMAT VIDEOT
57
SiuroInfo Kanava myös fb:ssä
fb logo siuroinfo kanava
Go to top