Siuron I muisteloillassa katsotut kuvat.

SV01

Nykyään tyhjä tontti nykyisen Vintiikin vieressä. Tien reunassa edelleen portin pilari pystyssä. Rakennuksessa toimi vuosikymmenten varrella useita kauppoja.

Vuotilan vesitehdas 1900-luvun alussa (alunperin Linnavuoressa). Limonadi tehtiin jauheesta veteen sekoitettuna.

Myöhemmin Lahden kauppa ja Malosen kauppa. Niissä myytiin maitoa, leipää ja sekatavaraa, Malosella oli hyvä lihatiski.

Yläkerrassa sijaitsi kahvila, jota käyttivät erityisesti junasta nousseet matkustajat sekä laivoihin menevät henkilöt. Talossa sijaitsi myös ompelimo ja parturi.

SV03

Siurontie 61 ennen sotia. Pajusen kauppa. Pajusella olivat myös hautaustoimisto, autovuokraamo ja rakennuksen alakerrassa kirjakauppa.

Palokunnan rakennuksen alapuolella oli kortinpeluupaikka. Korttia pelattiin kirkonmenojenkin aikaan, mikä herätti pahennusta. Palokunnan torni sijaitsi kaupan varastorakennuksen takana rautatien puolella. Palokunnalla oli perässä vedettävissä rattaissa käsipumppu. Vesi otettiin järvestä tai kaivosta.

Seppä Saarelan paja sijaitsi Siuronmäessä alempana. Heikki Saarela oli ahkera seppä ja poika Jaakko jatkoi pajan pitämistä isänsä lopetettua työt. Hän oli innovatiivinen ja kekseliäs mies. Pajalla tehtiin vesureita, kuokkia ja muita tarvekaluja. Konevasaran kalke herätti aamuisin ja pajan loimotus näkyi kauas. Siellä korjattiin myös pyöriä. Heikin pojan, Jaakon, piti rakentaa pajan taakse karkasuallas, mutta se ei koskaan valmistunut. Jäi vain iso monttu, josta viisasteltiin nimittämällä sitä "Jaakon karkasualtaaksi". Suunnitelmia oli paljon, mutta monasti rahat loppuivat kesken. Paja loppui 50-luvulla. Jaakko muutti Vammalaan. Pajan tuotoksia lähetettiin rautateitse ympäsi Suomen. Vaimo oli ministerin tytär ja siksi epäillään Saarelalla riittäneen rautaa pula-aikanakin.

Siurossa sai aina viinaksia. Poliisi Koskinen muutti Gustafssonin taloon asumaan. Talo sijaitsi satamassa ja siellä oli aina trokattu viinaa. Joku oli mennyt vanhasta muistista ostamaan talosta viinaa, johon poliisi Koskinen oli vastannut: "Kauppias Nuotio ja minä emme myy, minä olen paikkakunnan poliisi." Hän antoi ymmärtää, että kaikkialta muualta Siurosta viinaa saa.

SV04 Ratavartijan lasten leikkimökki ratavartijan pihan yläpuolella lohkareitten välissä. Leikkimökit olivat harvinaisia 1900-luvun alussa
SV18

Siuron sillan rakennusta vuonna 1926. Takana näkyy Voiman kauppa.

SV44
SV24

Siurontie ennen sotia. Saha näkyy pellolla. Kuvassa näkyy Kuutamotalo. Nimensä talo sai, koska asukkaat olivat kaljuja (kolme klanipäistä miestä Peitsamo, Rantanen ja Vainioinen). Linnavuoreen meni kärrytie.

SV28

Kuva kirkontornista kuvattu massatehtaan puolelle näkymää taloista kosken toisella puolella.

SV35

Voiman kauppa ja takana valssimylly. Vanha mylly paloi. Myllyn luona pidettiin toripäiviä. Mylly oli sisältä lakattua hiottua puuta. Hevospuomi oli edessä, jossa myllyyn tulleet isännät pitivät hevosiaan. Myllärinä oli Aaltosen Vilho, hän oli hieman mahakas lyhyt mies. Mukava lupsakka mies. Apumyllärinä oli Heino.

Voiman kauppa aloitti ennen sotia. Kaupparakennus on rakennettu joskus 20-luvulla. Ensin siinä toimi Osuuskauppa, jota ylläpiti Siuron Työväenyhdistys. Kaupan takana rinteessä mäntyjen välissä oli kauppias Nuotion suolarakennus.

Kauppa muuttui baariksi 50-luvulla.

Voiman kauppaa vastapäätä tien toisella puolella oli massatehtaan varasto, jossa pojat pitivät pelisalia.

SV43

Massatehtaan varasto ja Haverin malmivarasto ihmisten takana rannalla. Malmi lähetettiin rautateitse sodan jälkeen Harjavaltaan. Malmi oli ensin rautaa ja myöhemmin kultamalmia.

 
SV52  

Siuron Osuuskauppa oikealla. Vasemmalla Elvingin saha, jota nimitettiin "housusahaksi". Housusaha purettiin myöhemmin.

SV53

Massatehdas vuonna 1903. Kuvassa näkyy vielä myös housusaha.

SV54

Näkymä kosken yli 1900-1920. Kuvassa taustalla sillan toisessa päässä Osuuskauppa. Tie kulki valssimyllyn editse kiertäen sen ja sitten ylös mäkeä. Ratamestarin talo näkyy rinteessä taustalla oikealla.

SV55 Rautatiesilta 1900-luvun alkupuolella.
SV56 Siuronmäestä ilmakuva. Takana näkyy Saunakylää.
SV57

Poikia raitilla.

SV58

Juhannuksen viettäjiä menossa Apu-laivalle. Oikealla näkyy Kitula, jossa uittomiehet asuivat kesäisin. Parakki oli lautalle rakennettu. Siellä oli iso kyökki, muuri, pöytä ja sänkyjä. Siurolaisen muisto lapsuudesta: " Kitulan vessa oli vain reikä veden ylle, se sijaitsi jonkinlaisessa tornissa. Reijän kautta katselin valtavia kalanvonkaleita. Vähän nyt ihmettelen, että annettiin muksujen juosta Kitulassa missä vaan samaan aikaan kun ukkojen hommana oli vaan ryypätä. Kukaan ei katsonu perään."

Takana näkyy Halkosaari.

SV59 Rautatieasema ja vasemmalla pumppuasema.
SV32 Saaren saha. Elving myi ruotsalaisille Isosaaresta sahan paikan. Paikka työllisti 100 henkeä. Sahalle työväki kulki veneillä päivittäin ja kaikki materiaali uitettiin perille. Työnjohto asui saaressa. Elvinki osti myöhemmin sahan laitteet ja perusti sahan mantereen puolelle.
SV33 Elvingin saha perustettiin 1912. Tiloissa on ollut myöhemmin muovitehdas ja nukketehdas. Isosaaresta tuotiin kaikki asuinrakennukset pois, osa niistä siirrettiin Pyymäkeen.
SV36

Massatehdas. Siurolainen muistelee: "Massatehtaan siipirakennuksessa oli sellanen autotallin levyinen aukko, joka puhalsi ulos höyryä ja edusta oli aina talvisin sula. Siinä pelattiin rahapeliä, luunappia, heitettiin kruunaa ja klaavaa, koska siinä tarkeni."

Taustalla näkyy valmis työväentalo. Tie tulee nyt suoraan rinnettä ylös, ei valssimyllyn takaa. Saunakylään ("Uusikylä", "Lumppukylä") menee tie.

Saunakylä sai nimensä, koska ensin rakennettiin sauna ja sitten vasta talo.

SV38 Siuron ensimmäinen kuorma-auto.
SV34 Massatehdas, jonka takana "Kolimo". Pöllit katkaistiin ja sieltä ne putosivat Kolimoon, missä ne hankautuivat kuorista puhtaaksi."Kiramo" sijaitsi rannassa kirkon kohdalla. Tukkeja nostettiin vedestä junan kyytiin. Isot lautat vedettiin koukkuihin ja junan kyytiin ja vietiin Nokialle.