Knuutilan Juhannus 2014 aattona klo 19

Juhannus on meillä herttainen, jälleen.

Epävakaista säistä ja tuulenpuuskista huolimatta vanha talkooporukkamme on järjestämässä kaikille avointa, pääsymaksutonta juhannusjuhlaa Knuutilaan.
Kukaan ei ole pysynyt laskuissa, monesko  Knuutilan juhannusjuhla  tämä ensi perjantain  juhla on. Siuro-seura on hoitanut Knuutilaa vuodesta 1977, siis  37 vuotta, ja ihan alkuvuosien juhlista ei ole tarkkaa tietoa. Yhtenä vuonna on juhla jäänyt järjestämättä talkooväen vähyyden vuoksi, ja kylältä kuului koko vuoden ajan niin paljon mutinaa, että siitä lähtien on jussia juhlittu  säännöllisesti.

Lue lisää...

TOOGAJUHLAT

Kun koulu on loppu
ja päästy on kesään,
älä housuitta istu
muurahaispesään.

Kutsukortti:
lähetä kavereillesi kutsukortit järjestämiisi toogajuhliin! Muista mainita paikka, aika, kysellä erityisruokavaliot ja laittaa puhelinnumerosi. Laita pukeutumisohje myös mukaan!
Roomalaiset! Vuoden yksi ehdottomista kohokohdista ovat toogajuhlat. Kuka on illan Caesar? Kuka illan Calicula?
Ilmojen lämmetessä kannattaa totutella vähäiseen vaatetukseen ja sandaaleihin. Tarjoat siihen mahdollisuuden järjestämällä toogajuhlat. Yhdessäoloa, rentoutumista ja nautiskelua roomalaisissa tunnelmissa toogaan pukeutuneena.

Koristeet:
Hanki kaupasta runsaasti vihreitä tekoköynnöksiä ja koristele niillä huoneesi. Laita vadeille viinirypäleitä. Jossakin nurkassa voi lojua sandaaleita. Leikkaa ruskeasta kartongista ”keihäitä” ja laita sinitarralla seinällesi.

Vaatetus:
Kiedot valkoisen lakanan yllesi, sidot sen vyöllä.Vihreästä tekoköynnöksestä teet seppeleen hiuksiisi. Jalkaan sandaalit.

Puuhastelut:

• Roomalaiset hymynaamat
  TARVITAAN: OHUITA MUOVISIA TAI KUMISIA SUOJAKÄSINEITÄ, KEPPEJÄ, OHUTTA NARUA, VEDENKESTÄVIÄ PAKSUHKOJA TUSSEJA
  Puhalla ystäviesi kanssa käsine (yksi kutakin kohti) täyteen ilmaa ja sitokaa ne ranteen kohdalta kiinni. Piirtäkää pareittain aina toistenne naama palloihin ja nimi kuka se on. Kiinnittäkää pallot keppeihin kiinni. Antakaa pallot toisillenne lahjaksi.
• Bilehyrrä
  TARVITAAN: PAHVILAUTANEN (KOKO 18 CM), HUOPAKYNÄN KORKKI, LIIMAA, MAALIA TAI VEDENKESTÄVIÄ TUSSEJA
  Tee ystävällesi bilehyrrä lahjaksi. Väritä pahvilautaseen mieleisesi kuvio. Pistä keskelle lautasta reikä huopakynän korkkia varten ja liimaa se ripauksella liimaa. Voit valmistaa hyrrän myös itsellesi ja kilpailla kaverisi kanssa kumman hyrrä pyörii kauemmin.

Kilpailut:

• Hulahulaviesti
  TARVITAAN: KAKSI HULAHULARENGASTA
  Kilpailua varten tarvitaan kahdelle eri joukkueelle oma hulahularengas.
  Kilpailun kulku: Kilpailijat jaetaan kahteen joukkueeseen.
  Kilpailijat asettuvat jonoon, ja ensimmäinen saa käteensä hulahularenkaan.
  Leikinvetäjän merkistä ensimmäinen kilpailija pujottaa itsensä renkaan läpi ja astuu pois renkaasta. Seuraavan on astuttava renkaaseen ja nostettava se päänsä yli pois sekä annettava taas seuraavalle, joka pujottautuu renkaan läpi ensimmäisen kilpailijan tavoin. Näin on jatkettava, kunnes joukkueen viimeinenkin on kulkenut renkaan läpi. Hän juoksee renkaineen jonon eteen ja panee renkaan kiertämään samalla tavalla.
  Leikin voittaa joukkue, joka on pujottautunut renkaan läpi ensimmäisenä yhtä monta kertaa kuin joukkueessa on jäseniä– niin, että jokainen on vuorollaan saanut olla jonossa ensimmäisenä.

• Omenansyönti
  TARVITAAN: OMENA JOKAISTA KILPAILIJAA KOHDEN, NARUA
  Suosittu kilpailu toogabileissäsi on narusta riippuvan omenan syöminen käsiä käyttämättä. Jokaista kilpailijaa varten ripustetaan omena riippumaan katosta. Ripustaminen helpottaa narun pingottaminen huoneen toisesta päästä toiseen; kaikki omenoiden ripustusnarut sidotaan tähän naruun.
  Kilpailunvetäjän annettua merkin leikkijät alkavat syödä omenaansa käsiään käyttämättä. Se, joka saa ensimmäisenä syödyksi omenan siemenkotaan saakka, on voittaja. Omenan syöntiä vaikeuttaa suuresti se, että omena heiluu narussaan muiden kilpailijoiden puraisujen vaikutuksesta.

• Aitapiirileikki
  TARVITAAN: TUOLEJA, MUSIIKKILAITE, CD-LEVY
  Tuoleja asetetaan kaksittain istuinosat vastakkain, niin että muodostuu ”aitajuoksuesteitä”. Niitä sijoitetaan eri puolille huonetta siten, että ne muodostavat ympyrän muotoisen radan.
  Kilpailijat asettuvat ”aitojen” väleihin pareittain. Kun soitto alkaa, leikkijöiden on kierrettävä ympäri huonetta ja kivuttava esteiden yli. Kun soitto lakkaa, se kilpailijapari, joka koskettaa jotakin esteistä putoaa pois kilpailusta. Niin jatketaan, kunnes vain yksi pari on jäljellä.

Naposteltavat:
Lämpimässä palatsissasi kylmä juoma maistuu ihanalta. Tarjoa se boolimaljasta toogajuhlissasi.
Toogiin pukeutunut juhlakansa kokoontuu parhaisiin bileisiin nauttimaan ”Caesarin”- lähteen boolista. Roomalaiseen tyyliin boolia on tarjolla runsaasti ja sitä riittää kaikille.

• ”Caesarin”-lähteen hedelmäbooli
  Caesarin kokki on taas laiskotellut. Sinun on pikaisesti valmistettava ravitseva välipala ystävillesi toogabileissäsi, jotka voivat auttaa valmisteluissa.
  
  (Neljälle)
  Valmistusaika: 10 min.
  
  Näitä tarvitset:
  
  2 kanamunaa
  3 rkl sokeria
  ½ sitruunaa
  6 dl maustamatonta
  jogurttia
  1 banaani
  1 tlk sekahedelmiä
  
  Tee näin:
  
  1. Vatkaa sokeri ja munat vaahdoksi kulhossa.
  2. Raasta hyvin pestyn sitruunan kuori ja purista joukkoon puolikkaan sitruunan mehu.
  3. Kaada jogurtti sekaan.
  4. Kuori banaani ja viipaloi se. Lisää banaaninviipaleet ja hedelmät liemineen kulhoon.
  5. Pane kulho jääkaappiin ja anna sen jäähtyä ennen tarjoamista.

• Katapulttiammukset
  Olette toogajuhlissa ja muistelette caesarin joukkojen taistelua rosoisten kallioiden takana olleella alueella. Rosoisista kallioista mieleenne muistui yhtäkkiä caesarin kokin käyttämät katapulttiammukset. Onneksi saitte reseptin!
  
  (20 kpl)
  
  Valmistusaika: 20 min. Kellosymboli, jossa 20 min.
  
  Vaikeusaste: yksi kokkihattu
  
  Näitä tarvitset:
  
  4 dl vehnäjauhoja
  2 tl leivinjauhetta
  125 g voita tai margariinia
  2 tl vaniliinisokeria
  5 rkl sokeria
  1 ½ rusinoita
  1 kananmuna
  
  Tee näin:
  
  1. Ota rasva ajoissa pehmenemään.
  2. Sekoita jauho ja leivinjauhe kulhossa.
  3. Leikkaa rasva pieniksi paloiksi ja lisää kulhoon. Nypi rasva ja jauho sormin, kunnes taikina muistuttaa juustoraastetta.
  4. Sekoita vanilliinisokeri, sokeri ja rusinat taikinaan.
  5. Riko muna kulhoon ja sekoita taikina sormin. Sen ei tarvitse olla yhtenäistä massaa.
  6. Nostele taikinakokkareita leivinpaperoidulle pellille. Paista niitä uunin keskiosassa 225 asteessa 5-10 min.

Lisääkin herkkuja voit valmistaa tai ostaa kaupasta.

Hyvää kesälomaa koululaisille!

Alueella asuu paljon lapsia, tässä muutamia vinkkejä lasten syntymäpäiväjuhliin!

Lasten syntymäpäivät

Aina on syytä juhlia syntymäpäivää!
Etenkin lapsena syntymäpäivä on suuri juhlapäivä, tulevathan silloin usein isovanhemmat ja kummit käymään, lisäksi kutsutaan tuttavia ja muita sukulaisia.
Lapsille ovat myös lahjat tärkeitä ja lahjojen saaminen on hauskaa ja jännittävää.
Lapsille onkin tapana järjestää vuosittain syntymäpäiväjuhlat.
Syntymäpäivien järjestäminen
Miten suunnittelen syntymäpäiväjuhlat?
Onko aikaa viikko, päivä, vai vain seuraavaan aamuun? Kuinka järjestää hauskat ja onnistuneet juhlat?
Päätä ensin milloin juhlat järjestät.Jos aikaa on vähän, keskity olennaiseen, eli tarjoiluun ja ohjelmaan.Selvitä kuinka monta vierasta kutsutaan. Kutsutaanko juhliin vain lapset vai lapset vanhempineen.
Selvitä lasten mahdolliset yliherkkyydet ja ikäjakauma.
Jos aikaa on enemmän, mieti tarkemmin mikä on juhlien teema, päätä järjestätkö juhlan kotona, vai vuokraatko tilat kodin ulkopuolelta? Kun käytännön asiat on listattu paperille, mieti tarvitko ulkopuolista apua, vai hoidatko järjestelyt itse.

Syntymäpäiväjuhlien järjestelyt

Jos aikaa on työkiireiden tai muiden syiden vuoksi vaikka vähän, kannattaa keskittyä siihen mitä ehtii, ja tehdä se hyvin. Jos syntymäpäivät ovat seuraavana päivänä, kannattaa ostaa tarjottavat valmiina, hoitaa kutsut puhelimitse ja miettiä pelkästään ohjelma ja unohtaa koko kodin koristelu. Pari pussia värikkäitä ilmapalloja ripustettuna seiniin, lamppuihin ja kattoon saa kodin näyttämään juhlalliselta.
Mieti seuraavaksi kolme yksinkertaista leikkiä, jotka ovat ohjelman runko.
Sokko on helppo ja hauska leikki.
Piilosilla ulkona tai sisällä on aina hauskaa. Säännöissä kannattaa käydä läpi minne voi piiloutua ja minne ei mennä. Aikuinen voi auttaa lapsia keksimään hyviä piiloja.
Yksinkertainen ohjelmanumero, joka sykähdyttää niin pieniä kuin isojakin vieraita, on kuvata videokameralla otteita juhlien kulusta, ja näyttää nauha vieraille ja sankarille viimeiseksi ennen kotiin lähtöä. Näin juhlat loppuvat huipennukseen, jossa voidaan nauraa uudelleen kaikille hassuille sattumuksille joita tapahtui.
•    
Syntymäpäiväjuhlien ohjelma

Mitä syntymäpäivien ohjelmaksi?
Minkä ikäisiä lapsia on tulossa? Tarvitaanko ohjausta paljon vai riittääkö yksi tai kaksi ohjattua leikkiä? Ohjelma kannattaa suunnitella, olivat lapset isoja tai pieniä, vapaa leikki muuttuu usein kaaokseksi kun lapset riehaantuvat. Kun aikuinen pitää ohjat käsissä, kukaan lapsista ei jää sivuun leikeistä ja kaikilla on hauskaa.
Pienten lasten kanssa leikit voivat olla yksinkertaisia, piirileikkejä, piilosta, esineen piilotusta, jossa aikuinen piilottaa pienen esineen lasten ollessa pois huoneesta. Se joka esineen löytää, saa pienen palkinnon.
Isompien lasten 4-8-vuotiaiden kanssa voi järjestää joukkuekilpailuja, tai visailua, aina hauska leikki on myös tuolileikki, jossa musiikin loppuessa lapset istuvat tuoleille. Alkuperäisessä leikissä lapset tippuivat pois leikistä ja tuoleja vähennettiin kierros kierrokselta, mutta leikkiä voi muuntaa niin, että lapset pysyvät leikissä ja vain tuolit vähenevät. Isompiakin lapsia naurattaa istua sylikkäin lopulta yhdellä ainoalla tuolilla. Tuolien puuttuessa voi käyttää vaikka sanomalehtisivuja.
________________________________________
Syntymäpäiväjuhlien teema

Millainen teema juhliin?
Kuinka muuttaa arkinen koti juhlien näyttämöksi? Teema kannattaa valita yhdessä päivänsankarin kanssa. Lastenhuone on tulvillaan hienoja ideoita. Millä leluilla lapsesi leikkii? Mikä on hänen lempikirjansa? Tuleeko lapsen itsensä mieleen villi idea juhlien teemaksi? Teemana voi olla merirosvot, prinsessat, Peter Pan, Nalle Puh tai avaruus, viidakko, maailmanympärysmatka, metsäneläimet.
Kun teema on valittu kannattaa miettiä kodin koristelu. Voiko huonekaluja siirtää juhlien tieltä? Tila on aina tarpeen kun laitetaan joukko lapsia yhteen. Voidaanko juhla järjestää yhdessä suuressa huoneessa, vai käytetäänkö koko kodin tiloja? Voisiko juhlan järjestää grillikatoksessa, huvimajassa, leikkimökissä?
Tilaratkaisun jälkeen on aika askarrella koristeita. Jos aihe on viidakko, maiseman saa luotua yksinkertaisin keinoin. Vihreä kreppipaperirulla keskeltä kahtia ja leikataan rullanpuolikkaat hapsuisiksi. Kun rulla avataan ja kiinnitetään seinään on viidakon vihreä ruohikko valmis.
Merirosvojuhliin saa mainioita somisteita, pöytäliinoja, pimennysverhoja jätesäkkirullasta.Musta muoviliina jonka päälle voi leikata valkeasta paperista pääkalloja. Merirosvoaarre voi koristaa keskipöytää, aarteeseen kasataan kaikkea kiiltävää jota kotoa löytyy, joulukoristeista löytyy paljon kimaltavaa.Myös keijutanssiaisiin saa somisteita joulukoristelaatikosta, kultapalloja, kelloja ja muuta ”helkkyvää” rekvisiittaa.

Leikkivinkkejä:

KAIKKI SAMAAN PIILOON

Leikki vaatii hyvät tilat. Yksi leikkijä valitaan ensimmäiseksi piiloutujaksi. Hän lähtee piiloon, muiden jäädessä odottamaan sovituksi ajaksi. Kun on laskettu esimerkiksi viiteenkymmeneen, kaikki muut lähtevät etsimään piilossa olijaa. Leikkijä, joka löytää piilossa olijan, ei kuitenkaan ilmaise piilopaikkaa, vaan piiloutuu itse samaan paikkaan, Näin jatketaan, kunnes viimeinenkin etsijä löytää kaikki muut, jotka ovat menneet samaan piiloon.

PERHOSJAHTI

TARVITAAN: VÄRILLISTÄ PAPERIA, SAKSET JA PAPERIPUSSEJA

Värillisestä paperista leikataan paljon perhosenkuvia, jotka kätketään pihalle tai puutarhaan kukkiin ja puihin, pensaisiin jne. Kullekin leikkijälle annetaan paperipussi ”perhoshaaviksi”, ja eniten perhosia pyydystänyt on voittaja.

HULLUA HERKUTTELUA

TARVIKKEET: KOLME KARAMELLIA LEIKKIJÄÄ KOHTI, PAPERIA, KYNÄ, MALJA, PÖYTÄ, TEIPPIÄ

Jokaisen leikkijän pitää ottaa vuorollaan pöydästä olevasta maljasta karamelli ja totella siihen kiinnitetyn paperiliuskan ohjetta. Ohjeet voivat olla: ”Syö tämä pöydän alla”, ”Syö tämä ilman käsiä”, ”Juokse tuolin ympäri ennen kuin syöt tämän”. Ohjeissa on hyvä olla hauskaa vaihtelua. Karamellien sijaan voi käyttää vaikkapa naposteluporkkanoita tai kurkunviipaleita yms.

MAKKARA

Yksi leikkijä valitaan kyselijäksi, joka menee muiden leikkijöiden muodostaman piirin keskelle istumaan tai seisomaan. Hän alkaa kysellä muilta leikkijöiltä kysymyksiä, esimerkiksi: ”Mitä sinun päässäsi on?”. Jokaiseen kysymykseen on vastattava: ”Makkara!”. Sanaa saa taivuttaa mutta sen on pysyttävä makkarana. Kysyjää pitää samalla katsoa silmiin, eikä missään tapauksessa saa nauraa. Jos leikkijä nauraa, tulee hänestä uusi kyselijä.

HAMPURILAINEN

TARVITAAN: TUOLEJA

Kaikki leikkijät istuvat tuoleilla omilla paikoillaan. Leikinvetäjäksi valittu leikkijä alkaa sanella ehtoja. Esimerkiksi: kaikki joiden kaulassa on kultainen koru siirtyvät kolme tuolia vasemmalle tai kaikki pojat neljä tuolia vasemmalle. Kaikki, joita ehto koskee, siirtyvät ja jos tuolissa istuu jo joku, niin mennään hänen syliinsä istumaan. Näin alkaa muodostua kasoja, eli hampurilaisia ja sehän on leikin tarkoitus. Jos kasan alimmainen on ainoa, jolla on kultainen koru kaulassa, niin koko kasa liikkuu silti. Eli aina kaikki hänen, jota ehto koskee, päällään olevatkin liikkuvat. Leikkiin saa lisäväriä, jos leikinvetäjä ryhtyykin laskelmoimaan…!

HERBERT JA ALBERT

TARVITAAN: KAKSI KOLIKKOA

Kaksi leikkijää valitaan Herbertiksi ja Albertiksi. Kumpikin asettuu selälleen maahan ja molempien nenille laitetaan kolikot. Herbertin ja Albertin pitää saada kolikot putoamaan nenältään ainoastaan kasvolihaksia käyttämällä. Leikissä voi olla myös vain Herbert tai Herbertin ja Albertin lisäksi myös Hubert tai enemmänkin väkeä. Katsojillakin on hauskaa!

Tietokilpailu, aiheena historia!

1. Venäläiset hyökkäsivät laajojen valmisteluiden jälkeen syksyllä 1495 Viipurin linnan kimppuun. Knut Posse miehineen torjui vihollisen, joka lähti kauhuissaan pakoon. Mikä oli nimeltään se taikakeino jolla Posse  vihollisen pelästytti?
   Vastaus: Viipurin pamaus
2. Köyliön seutu on tullut tunnetuksi eräästä tapahtumasta joka sattui  talvella 1155. Mitä silloin tapahtui?
   Vastaus: Köyliöläinen talonpoika Lalli surmasi piispa Henrikin Köyliönjärven jäällä.
3. Erään käsikirjoituksen alle oli kirjoitettu: ”Voi hyvin, arvoisa lukija. Turussa tammikuun 2. päivänä vuonna 1553. Mi: Ag:” Kuka oli tämä salaperäinen allekirjoittaja, joka myös sanoi: ” Kyllä se kuulee Suomen kielen, joka ymmärtää kaikkein mielen”.
   Vastaus: Mikael Agricola
4. Saima nimisen lehden ensimmäinen numero ilmestyi 4.1.1844. Lehden esittelyssä luvattiin viehättävää ajanvietettä sekä pitää silmällä erikoisesti kaikkea kotimaista. Kuka oli tämän lehden alkuunpanija ja päätoimittaja?
   Vastaus: J. V. Snellman
5. Isonvihan lopulla v. 1719 valmisti kirjanpainaja Daniel Medelplan Pälkäneellä Tauralan kylässä hätäaapisen jolle hän antoi nimen : ”Lasten Paras Tawara”. Mitä erikoista tässä kirjassa oli?
   Vastaus: Paperin puutteen vuoksi se oli kaiverrettu kokonaan puulaatoille
6. Erään suomalaisen linnoituksen rakennuttaja on hakkauttanut ns. kuninkaanportin yläpuolelle kehoituksen: ” Jälkimaailma, seiso tässä omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun!”. Kuka oli tämä aikanaan kuuluisa henkilö ja mikä on linnoituksen ruotsinkielinen nimi?
   Vastaus: Augustin Ehrensvärd. Linnoituksen nimi on Sveaborg.
7. Nimet Stool, Dufva, Ukko Hurtti, Munter, Lotta Svärd ym. ovat päähenkilöinä eräässä aikoinaan hyvin suositussa kirjassa. Mikä on tämän kuuluisan kirjan nimi?
   Vastaus: J. L. Runeberg. Vänrikki Stool
8. Sodat nostavat näkyviin sankareita. Mihin sotaan liittyy kekseliään sissin Tapani Löfvingin nimi?
   Vastaus: Suuri pohjan sota. Myös nimi Isoviha.
9. Kun teattereissa esitetään Sam Sihvon ”Jääkärin morsianta” ja esirippu avutuu siityvät katsojat erääseen 1900-luvun alun latvialaiseen pikkukaupunkiin. Tuulten ja meripihkan kaupunkiin. Mikä on tämän kaupungin nimi?
   Vastaus: Libau (Liepaja)
10. Isonkyrön kunnan alueella käytiin 19.2.1714 verinen taistelu, joka päättyi Suomen armeijan musertavaan tappioon. Tällä taistelulla on toinen, yleisemmin tunnettu nimi?
    Vastaus: Napuen taistelu
11. Eräänä helmikuun päivänä johti venäläisten ylipäällikkö Buxhoevden joukkonsa Suomen rajan yli Ahvenkoskella, Kuuskoskella ja Keltissä. Mikä sota silloin alkoi?
    Vastaus: Suomen sota 1808-1809
12. Pohjanmaan, Satakunnan, Savon ja Hämeen talonpojat yrittivät 1596-1597 karkoittaa huovit alueeltaan. Mikä oli kapinaan nousseiden talonpokien johtajan nimi?
    Vastaus: Jaakko Ilkka
13. Maapäärynä kulkeutui suomeen 1700- luvun alkupuolella. Mikä on maapäärynän nykyinen nimi?
    Vastaus: Peruna
14. Ruotsi-Suomi omisti 1600- luvulla Pähkinälinna nimisen linnoituksen. Missä tämä paikka sijaitsee?
    Vastaus: Saari Laatokan etelärannalla lähellä Pietaria.
15. Suomalaiset juhlivat 28.2.2035 erään teoksen 200- vuotisjuhlaa. Kirjoittaja pränttäsi aikoinaan, että: ”Viimenkänä nämä runot präntin alaseksi saatua ovat ne valitettavasti vieläki paljon puuttuvaiset”. Mikä on tämän teoksen nykyinen nimi?
    Vastaus: Kalevala
16. Rautateillä porhalsi höyryveturiaikaan kaksi veturia jotka olivat saaneet nimensä Suomen presidenttien mukaan. Ketä olivat nämä henkilöt?
    Vastaus: Risto Ryti ( Risto- veturi) ja P. E. Svinhufvud ( Ukko-Pekka- veturi)
17. Floran päivänä, lauantaina toukokuun 13. vuonna 1848  viritettiin ensi kerran laulu jota me kaikki edelleen mielellämme laulamme. Mikä tuttu laulu silloin laulettiin?
    Vastaus: Maamme laulu
18. Siniristilippu vahvistettiin Suomen viralliseksi lipuksi 29.5.1918. Tuotaessa Suomen lippua juhlapaikalle usein lauletaan lippulaulu. Kuka on kirjoittanut tämän laulun sanat?
    Vastaus: V. A. Koskenniemi
19. Larin Paraske niminen henkilö tuli aikoinaan kuuluiskasi eräästä poikkeuksellisesta kyvystään. Mikä oli tämä hänen erinomainen ominaisuutensa?
    Vastaus: Sakkolalainen runonlaulaja Larin Parasken muistamien runonsäkeitten lukumäärä oli noin 32000, mikä tavaton määrä herätti aikoinaan huomiota kaikkialla maailmassa.
20. Sääksmäellä Ritvalan kylässä vietetään joka vuosi vanhaa kansanjuhlaa jossa nuoret tytöt muodostavat kulkueen ja laulavat kahta laulua: ”Inkerin virsi ja Mataleenan virsi”. Mikä on tämän ikivanhan perinnejuhlan nimi?
    Vastaus: Ritvalan Helkajuhla
21. Tukholman olympiakisojen (1912) suureksi hahmoksi nousi suomalainen Hannes Kolehmainen. Sanottiin, että hannes Kolehmainen juoksi Suomen maailman kartalle. Mieliin jäävä giganttinen ottelu käytiin Hanneksen ja ranskalaisen Jean Bouinin välillä. Mikä juoksumatka oli kysymyksessä?
    Vastaus: 5000 m
22. Vanhan tarun mukaan onnettomuuden edellä ilmestyy erään linnan viereen, virran aalloille neitonen, joka viehättävästi soittaen kanteleella katkaisee yön hiljaisuuden – seireenien tavoin houkutellen ihmisparat luokseen. Minkä linnan tarustoon tämä kummallinen aave liityy?
    Vastaus: Vuonna 1475 rakennettu Olavinlinna eli Savonlinna
23. Presidentin saapuessa juhlatilaisuuteen soitetaan mahtava Porilaisten marssi. Eräs taitelija maalasi siitä myös taulun, josta tuli yksi maalaustaiteemme suuria ajattomia muistorkkejä.  Kuka tämä taiteilija oli?
    Vastaus: Albert Edelfelt
24. Tasavallan presidentti J. K. Paasikivi piti 8.12.1955 radiopuheen erään suuren suomalaisen 90- vuotispäivän kunniaksi. Presidentti vertasi häntä sellaisiin nimiin kuin Haydn, Mozart ja Beethoven. Kuka oli se henkilö jota presidentti onnitteli?
    Vastaus: Jean Sibelius
25. Suomen tuleviin kohtaloihin syvästi vaikuttanut Pietari Suuri uudisti 1699 laajan maansa ajanlaskun. Hän määräsi, että ajanlasku alkaa Kristuksen syntymästä ja vuosi tammikuun ensimmäisestä päivästä. Miksi kansa kuitenkin vastusti uudistusta?
    Vastaus: Vanhauskoiset väittivät, ettei Jumala ole voinut luoda maailmaa talvella.
26. Eräästä Ruotsi-Suomen kuninkaasta pettyneet naiset sanoivat: ”Jokainen hänen kunniaansa julki tuo ja hälle muiston temppelissään suo, mut Venus vait´on, bacchus mykkä myös”. Kuka oli tämä nuori jalopeura?
    Vastaus: Soturikuningas Kaarle XII ( 1682-1718)
27. Pikkuvihan aikana, syyskesällä 1742  suomalaiset joutuivat vannomaan uskollisuudenvalan Venäjän keisarinna Elisabeth Petrovnalle (1707-1762). Hän rakasti huvituksia. Mikä oli keisarinna Elisbethin suurin heikkous?
    Vastaus: Puvut. Hänen jäämistössään laskettiin olleen 15000 pukua.
28. Joulukuussa  1562 kutsui  Juhana Herttua veljensä kuningas Erikin tupaantuliaisiin  juuri uusittuun Turun linnaan ja samalla tutustumaan juuri vihittyyn nuorikkoonsa, mutta Erik ei saapunut. Mikä oli Juhanan puolison nimi?
    Vastaus: Puolan prinsessa Katariina Jagellonica
29. Oululainen Sara Wacklin kuvailee lapsuuttaan seuraavasti: ”Köyhä, ruma ja turvaton tyttö, joka oli aikaisin kadottanut maallisen tukensa ja siten käynyt läpi köyhyyden koulun aiheuttamat monet kovat koettelemukset.”  Miksi historia hänet mainitsee?
    Vastaus: Hänet mainitaan Suomen ensimmäisenä naiskirjailijana ja naisen riippumattoman aseman esitaistelijana
30. ”Ihana kuin enkeli, suloinen, hieman vallaton, sanomattoman sulava liikkeissään”. Näin kuvailtiin 1800- luvulla neiti Emilie Björkste´n nimistä nuorta neitiä. Kenen tunnetun henkilö ”salarakas” hän oli?
    Vastaus:Johan Ludvig Runebergin
31. Kaustisten pitäjästä oli kotoisin 1813 syntynyt nainen, joka ensimmäisenä suomalaisena instrumenttimuusikkona rohkeni lähteä ulkomaille konserttimatkoille. Miehet kiusasivat häntä kyselemällä: ” Ootkos Kreetta ylpeä, kun olet niin viisas?” Mikä oli hänen koko nimensä ja mielisoittimensa?
    Vastaus Kreeta Haapasalo ( 1813-1893). Kantele
32. Kutsu kirkkauteen tuli sunnuntaina 17.2.1924. Hopeahääpäivänään hän oli riimitellyt Liisa-puolisolleen: ”Liisaseni. Omakseni kohtalo sun toi. Varmaan minun kylkiluusta Jumala sun loi. Kiitos toveruudestasi, kelpo eukkosein, sinut naidessani viisaan tempun tein.” Kuka oli tämä rakastettu suvisävelten mestari, josta sanottiin myös, että hänellä oli juuret mollissa ja latva duurissa?
    Vastaus: Oskar Merikanto (1868-1924)
33. Minna Canth (1844-1897) tuli aikanaan tunnetuksi rohkeana ja aikaansa edellä olevana naisena. Mikä aate oli erityisesti hänen sydäntään lähellä?
    Vastaus: Naisen aseman ja  oikeuksien saaminen yhdenvertaisiksi miesten kanssa
34. Runoilija Edith Södergran ( 1892-1923) on 1900- luvun arvostetuimpia suomalaisia naisrunoilijoita. Aikoinaan hänen eroottisia runojaan pidettiin ”sairaanloisina ja hirveitä.” Hänen kotipaikkansa on kuuluis suurista lehtikuusista. Mikä on tämä paikkakunta ja kylä?
    Vastaus. Kivennavan pitäjän Raivolan kylä
35. Muumien äiti, Tove Janssonin sekä äiti, että isä olivat taiteilijoita.  Erityisesti isä  Viktor oli ollut aikanaan tunnettu töistään. Mikä oli Viktor Janssonin taiteenala?
    Vastaus: Kuvanveistäjä
36. Gerda Serlachius nousi myöhemmin merkittävään asemaan Suomen naisten keskuudessa. Mikä oli hänen suuri roolinsa?
    Vastaus: Hänestä tuli presidentti Risto Rytin aviopuolisona maan ensimmäinen nainen.
37. Eräs nainen kirjoittaa päiväkirjassaan 1963, että hänen ja presidentti Urho Kekkosen välillä ollut ”verho” on tänään pudonnut! Kuka oli tämä piilovaikutusvaltaa omannut nainen?
    Vastaus: Anita Hallama
38. Vuosina 1946-1953 toimi puolustusvoimien komentajana kenraali jonka elämänkaaresta voidaan sanoa: ”Elon mainingit korkeina käyvät”. Kuka oli tämä kuuluis kenraali?
    Vastaus: Aarne Sihvo ( 1889-1963)
39. ”Kun on ollut mukana isossa teurastuksessa, ei enää sinne hevin lähde.” Kuka presidenteistämme kirjoitti kokemuksistaan nämä sanat?
    Vastaus: Presidentti Mauno Koivisto
40. Kauniit nuoret naiset Hedvig Wåhlberg ja Ester Elfving olivat hyviä ystäviä keskenään. Molemmat olivat saman miehen kanssa naimisissa. Ensin Hedvig ja sitten Ester. Kuka oli tämä onnellinen presidentiksi valittu mies.
    Vastaus: Kaarlo Juho Ståhlberg
41. Ellenin mieliharrastus oli kanojen kasvattaminen maatilallaan Kotkanniemessä. Kenen presidentin puoliso on kysymyksessä?
    Vastaus: Pehr Edvind Svinhufvud
42. Tästä presidentistä sanottiin, että hänen sydämensä pysyi kotona Heikkilän pelloilla, lasten ja uskollisen elämäntoverin, Kaisa-emännän luona. Mikä oli hänen nimensä?
    Vastaus: Kyösti Kallio
43. Hevostalouden tutkimusaseman pihalla Ypäjällä on vuonna 1934 syntyneen Käthy nimisen hevosen muistomerkki. Mikä erikoispiirre on tehnyt Käthyn näin kuuluisaksi?
    Vastaus: Käthy oli marsalkka C. G. Mannerheimin viimeinen ratsuhevonen.
44. Professori Ilmari Turja on välittänyt muistikuvan eräästä suurmiehestä: ” Kun hän vastavalmistuneena astui Ostrobotnian ovesta sisään, nousivat läsnäolijat seisomaan, kohottivat maljat, tyhjensivät ne ja iskivät säpäleiksi lattiaan.”  Kuka oli hän, joka sai näin harvinaisen kunnianosoituksen?
    Vastaus: Urho Kekkonen
45. ”On niin raskas olla, kun olen joutunut pahasti haukkumaan monta kunnon ihmistä.” Kuka Suomen presidenteistä joutui melko usein näin toteamaan?
    Vastaus: J. K. Paasikivi
46. Eräälle presidentillemme annettiin lempinimiä Reissanderi, Reslanderi tai Reissu-Lasse siksi, että hän ensimmäisenä virkavuotenaan teki kaksi valtiovierailua ja toisena kolme. Kuka presidenteistämme matkusteli vaimonsa Signen kanssa näin paljon?
    Vastaus: Lauri Relander
47. Esko Kivikoski niminen tietoviisas tuli yleisesti tunnetuksi 1950 ja 1960-luvuilla radion  visailuohjelmista. Mikä oli tämän suositun ohjelman nimi?
    Vastaus: Viisasten kerho
48. Eräs tarmokas nainen on saanut Suomessa ansioistaan epävirallisen tittelin ”Lottakenraali”. Mikä oli hänen nimensä?
    Vastaus: Fanni Luukkonen
49. Suomen kielessä on monia Venäjän kielestä väännettyjä lainasanoja. Mitä tarkoittavat sanat prenikka, vossikka, issikka ja rospuutta?
    Vastaus: Prenikka on kunniamerkki. Vossikka on ajuri. Issikka on vuokrakuski. Rospuutta on kelirikko
50. Eräästä kuuluisasta naistaitelijasta sanotaan, että hän maalasi itsestään 26 muotokuvaa. Viimeisen vain pari viikkoa ennen kuolemaansa vuonna 1946. Kuka hän oli?
    Vastaus: Helene Schjerfbeck ( 1862-1946)
51. Minustako kirja, ei tule kuuloonkaan, kuka siitä on kiinnostunut, tehkää sellainen jostakin rallikuskista!  Näin vastasi suuri suomalainen, juoksijoiden kuningas, kun asiaa häneltä kysyttiin. Mikä oli hänen nimensä?
    Vastaus: Paavo Nurmi
52. Eero Järnefelt maalasi 1892-1893 kuuluisan teoksensa ” Raatajat rahanalaiset”. Sitä on luonnehdittu suomalaisen realistisen kuvataiteen historian kohokohdaksi. Mikä oli taululle myöhemmin yleistynyt nimi?
    Vastaus: Kaski
53. Akseli Gallen-Kallela oli ainoastaan 20- vuotias vuonna 1885 kun hän maalasi naturalistisen maiseman peltoineen ja aitoineen Salosta. Maalauksen keskelle on asetettu ihmisen ja eläimen vastakkain. Mikä oli tämän suurtyön nimi?
    Vastaus: Akka ja kissa
54. Eräs suomalainen taidemaalari nimitettiin 1889 Kunnialegioonan upseeriksi Ranskassa. Hän sai myös kultamitalin taulustaan jossa neljä kansannaista istuu juttelemassa kirkonmäellä. Kuka suomalainen taiteilija on kysymyksessä?
    Vastaus: Albert Edelfelt (Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä)
55. Johannes Linnankoski kertoo eräässä teoksessaan salskeasta Olavista, joka hurmaa ja valloittaa tytön toisensa jälkeen ja kulkee voitollisesti kukasta kukkaan.  Mikä on tämän aikoinaan paljon kohua herättäneen kirjan nimi?
    Vastaus: Laulu tulipunaisesta kukasta.
56. Kesäkuun ensimmäinen päivä vuonna 1919 oli toisille helpotus, mutta monelle  ”janoiselle” suomalaiselle järkytys. Ehtoollisella kävijöitä se ei koskettanut. Mitä tapahtui 1.6.1919.
    Vastaus: Suomessa astui voimaan kieltolaki.
57. Kuka oli urheilija nimeltään Ville Pörhölä?
    Vastaus: Ville Pörhölä voitti Antverpenin Olympialaisissa 1920 kultamitalin kuulantyönnössä tuloksella 14.810
58. Kirjailija Joel Lehtonen tuli kuuluisaksi luomalla vuonna 1920 mestariteoksen jossa seikkailivat mm. Juutas, Rosina, Aapeli ja paljon resuisia lapsia. Mikä oli tämän teoksen nimi?
    Vastaus: Putkinotko
59. 1920- luvulla saapui Suomeen  tanssi josta lehdet kirjoittelivat mm: ” Jalat nykivät pitkin lattiiaa, iskevät yhteen edestakaisin heiluen. Tanssiksi sitä ei voi sanoa. Sen rytmi on kuin kuumehoureilua.” Mikä tanssi oli Suomeen saapunut?
    Vastaus: Onesteppi
60. Mihin vaiheeseen Suomen historiassa liittyvät nimet Vesihiisi, Iku-Turso, Vetehinen ja Saukko?
    Vastaus: Kysymyksessä on Suomen sotien aikainen sukellusvenelaivasto.
61. Stukasta sanottiin, että se oli ulkonäöltään kuin petolintu. Sen tavatkin olivat petomaiset. Mihin tarkoitukseen Stukia käytettiin?
    Vastaus: Stuka oli sotiemme ratkaisutaisteluihin osallistunut saksalainen syöksypommittaja.
62. Monien veteraanien unissa kummittelee päälle jyräävä Sotka. Mikä tämä epämiellyttävä tuttavuus oli?
    Vastaus: venäläinen panssarivaunu tyyppi T-34 ( Tank 34)
63. Kansanedustaja Sylvi Saimo oli aikoinaan Suomen kuuluisimpia naisia. Hänen elämänsä huippuhetket osuivat vuodelle 1952. Mitä silloin tapahtui?
    Vastaus: Sylvi Saimo voitti Helsingin Olympiakisojen melonnassa naisten 500 metrin  kultamitalin.
64. Mikä seuraavista ei kuulu joukkoon: Sandels, Döbeln, Sven Tuuva, Rokka,  Otto von Fieandt?
    Vastaus: Muut ovat Suomen sodan 1808-1809 sankareita paitsi Rokka, joka on taruhenkilö.
65. Suomen kaikkien aikojen suurimpana rakennushankkeena pidetään ns. Salpa-asemaa. Mikä on ollut sen tarkoitus?
    Vastaus: Salpa asema on puolustuslinja lähellä Suomen itärajaa.
66. Mitä tarkoitetaan kapioilla?
    Vastaus: Runsaat tekstiilit ja hyvä käsityötaito takasivat vanhassa talonpoikaiskulttuurissa nuorelle naiselle aviosäätyyn pääsemisen.
67. Valtioneuvos K. A. Fagerholm on todennut, että presidentistä voi sanoa paljon, mutta kenekään päähän ei pälkähtäisi sanoa häntä optimistiksi. Ei, hän on kaikissa asioissa aina luotettava pessimisti. Kuka tämä kuuluisa pessimisti oli?
    Vastaus: Presidentti J. K. Paasikivi.
68. Aikoinaan sanottiin, että hänellä oli parsitut sukat jaloissa ja kädet kuin lapiot. Lisäksi todettiin hänen puhuvan honottavaa Turun murretta. Hiuksistakin roikkui omituinen tupsu otsalla. Kenestä Suomen kansa silloin puhui?
    Vastaus: Presidentti Mauno Henrik Koivistosta.
69. Veikko Huovisen kirjassa Havukka-ahon ajattelija eräällä sivulla sanotaan: ”Samaan aikaan oli Konsta löytänyt luonnonväärän koivun, josta vuoli kapustaa.” Mihin tarkoitukseen kapustaa käytetään?
    Vastaus: Kapusta on puukauha
70. Aleksis Kiven kirjassa Seitsemän veljestä on kohaus lukkarin koulusta joka kuuluu: ”Eero tavailee jo. Kas kilttiä poikaa vaan.”  Kuka veljeksistä sanoi nämä sanat?
    Vastaus: Juhani
71. Totta vai tarua. Suurin tunnettu suomalainen kirkkovene on ollut 30- hankainen. Siinä on ollut 60 airoa ja joka airossa kaksi soutajaa.
    Vastaus: Totta. Tämä vene on ollut käytössä Säämingissä ( Vilkuna 1975)
72. Kuplettien tekijä Hiski Salomaa syntyi Virossa 1952.
    Vastaus: Tarua. Hän syntyi 17.5.1891 Mikkelissä.
73. Lukkarin koulussa Jukolan poikia, Eeroa lukkunottamatta,  tukisteltiin oikein kunnolla. Montako tukkpöllyä veljeksistä Lauri sai?
    Vastaus: Kolme
74. Tarinan mukaan Jean Sibelius vuonna 1921 kuuli Bergenissä ravintolatrion tulkitsevan erästä hänen sävellystään. Hän ei ollut tyytyväinen kuulemaansa  ja kielsi kohteliaasti muusikoita soittamasta sitä. 1960- luvulla afrikkalainen Biafran tasavalta otti sävellyksen kansallislaulukseen. Kapelimestari leopold Stokowski puolestaan ehdotti tätä sävellystä koko maailman kansallislauluksi. Mikä on tämän kuuluisan sävellyksen nimi?
    Vastaus: Finlandia
75. Totta vai tarua. juoksijamestari Paavo Nurmen juoksijapatsaan on veistänyt Emil Aaltonen?
    Vastaus: Tarua. Patsaan on veistänyt 1925 kuvanveistäjä Väinö Aaltonen

Tarinatuokio

Loch Nessin hirviö
Loch Ness on suuri ja syvä makeanveden järvi Skotlannin ylämailla (57°18′N 4°27′W).
Järvi tunnetaan erityisesti Loch Nessin hirviöstä, joka tunnetaan myös nimellä Nessie (suuri järvihirviö). Legendan mukaan Nessie elää järvessä. Turisteille järjestetään säännöllisesti veneretkiä eri puolilla järveä. Järvi on 37 kilometriä pitkä ja paikoin 250 metriä syvä. Vettä järvessä on enemmän kuin koko Englannin ja Walesin järvissä yhteensä
Järvi on osa Skotlantia halkovia, toisiinsa kytkeytyneitä järviä. Loch Ness on varsin kookas ja syvä, ja sen vedenalainen näkyvyys on poikkeuksellisen huono. Loch Nessin hirviö eli Nessie on tunnistamatonta lajia edustava eläin, joka nykykansanperinteen mukaan elää Loch Ness-järvessä Skotlannissa. Olennon olemassaolosta ei ole vakuuttavia todisteita.
Loch Nessin järvihirviö mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 565, jolloin Pyhän Columban väitetään torjuneen hirviön hyökkäyksen. Huhtikuussa 1933 John Mackay teki ensimmäiseksi nykyaikaiseksi kutsutun havainnon Nessiestä. Vasta tämän jälkeen väitettyjä näköhavaintoja Loch Nessin hirviöstä alettiin tehdä säännöllisemmin. Huhtikuussa 1934 gynekologi Robert Wilson otti pitkäkaulaisesta otuksesta kuuluisaksi tulleen valokuvan, jonka hän itse tunnusti vuonna 1994 huijaukseksi. Tuolloin eräässä sanomalehdessä oli julkaistu David Martinin ja Alistair Boydin haastattelu, jossa pojat sanoivat Robert Wilsonin kuvan olevan väärennös. Kuvassa oli Christian Spurlingin tekemä Nessien pienoismalli, joka oli kiinnitetty leikkikumiveneeseen.
Ensimmäiset liikkuvalle filmille saadut kuvat Nessiestä kuvasi Tim Dinsdale 1960. Kyseinen filmi oli kuvattu 1 200 metrin päässä liikkuvasta ajoneuvosta. Kymmenien vuosien uutteran etsinnän jälkeen hirviötä ei ole löydetty edes kaikuluotaimella. Erääksi selitykseksi hirviön löytymättömyydelle on väitetty, että keväisin lämpötilan nousu aiheuttaa Loch Nessin järveen virtauksia, joiden on havaittu nostavan ja kuljettavan järven pohjasta tukkeja. Toiseksi selitykseksi on väitetty, että hirviöitä on vain muutama yksilö, ja niiden etsiminen suuresta järvestä on vaikeaa. Useimmat tiedemiehet suhtautuvat Nessien olemassaoloon hyvin skeptisesti. Hirviön roduksi on epäilty joutsenliskoa, mutta tällaisen populaation säilyminen pienessä järvessä hyvin pitkiä aikoja vaikuttaa epätodennäköiseltä. Uusimman teorian mukaan Loch Nessin järven alla sijaitsevat "ilmavaipat" päästävät ilmaa järveen suurina kuplina joka nostaa järvestä puisia tukkeja.
Järvihirviöperinnettä liittyy muihinkin järviin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Esimerkiksi Ruotsin Jämtlandissa sijaitsevan Storsjön-järven hirviöstä tehtiin väitettyjä näköhavaintoja jo 1800-luvulla.Britannian johtava paleontologi Neil Clark on omasta mielestään ratkaissut vuosikausia tutkijoiden mieliä piinanneen Loch Nessin mysteerin. Clarkin mielestä kuuluisa Nessietä esittävä kuva, jossa näkyy pää, kaula ja selkä, esittääkin upoksissa olevaa norsua. Pää ja kaula ovatkin norsun kärsä, ja ruumis onkin norsun pää ja selkä.

Kahlekuningas
Yli puoli vuosisataa sitten oli eräälle Lontoon sillalle kokoontunut satamäärin ihmisiä katsomaan, kuinka nuori tummatukkainen mies kahlehdittiin käsistä ja jaloista. Vieressä oli iso puulaatikko. Miehen nimi oli Harry Houdini ja hän sanoi itseään kahlekuninkaaksi. Hän oli luvannut muutamassa minuutissa päästä vapaaksi, jos hänet kahlehdittaisiin ja lukittaisiin puulaatikkoon.
Hän oli niin varma onnistumisestaan, että laatikon sai hänen puolestaan heittää jokeen. Ja jokainen halukas sai tulla tarkastamaan kahleiden pitävyyttä ja laatikon lujuutta.
Kahlehdittu Houdini autettiin laatikkoon. Lukon salpa suljettiin ja siihen pantiin iso riippulukko.
Katselijat olivat hiirenhiljaa. Tilanne alkoi varmasti monen mielestä vaikuttaa epämiellyttävältä. Tämä ei voisi päättyä hyvin. Mies menettäisi kukaties henkensä ja hukkuisi…
Laatikko jonka sisällä kahlehdittu Houdini oli, työnnettiin hitaasti sillan reunan yli. Läiskähtäen se putosi veteen ja vajosi nopeasti. Pinnalle jäi vain isoja kuplia. Kului minuutti, kaksi minuuttia – ja Houdinin pää ilmestyi veden pintaan.
Mies oli onnistunut!
Kansa huusi ja riemuitsi, kun hän hitaasti ui rantaa kohti, ja hänet kannettiin riemusaatossa halki kaupungin. Harry Houdini oli pian kuuluisa kaikkialla maailmassa. Hän selviytyi ulos laatikosta, kaapeista ja vankilan selleistä. Hän osasi vapautua köysistä, kahleista ja käsiraudoista.
Hän osasi paljon muitakin temppuja, mutta tunnetuin hän oli juuri kahlekuninkaana.
Houdini kuoli jo vuosia sitten, eikä hän kertonut kenellekään, kuinka hän nuo vapautumistemppunsa teki.
On epäilty väärennettyjä kahleita ja sellaisia saranoita, ettei kukaan keksinyt niitä. On arveltu, että hän piti aina avainta suussaan. Joku väitti, että hänellä oli oivallinen erikoisavain, tiirikka, jolla hän pystyi avaamaan melkein lukon kuin lukon. Mutta nämä ovat vain arveluja. Vieläkään ei voida varmasti tietää miten Houdini todellisuudessa menetteli.

Gaius Julius Caesar
Gaius Julius Caesar syntyi 12.heinäkuuta tai 13.heinäkuuta 100eKr. Häntä alettiin jo varhain valmentaa seuraamaan senaattori-isänsä jalanjälkiä. Hänen äitinsä oli hyvin ankara ja suku odotti hänen pitävän yllä sukunsa nimeä, sillä sen asema Roomassa aristokratian joukossa oli laskenut.
15-vuotiaana hänet tutustutettiin Rooman poliittiseen elämään ja jo ennen kuin hän täytti 16-vuotta kuoli hänen isänsä, näin nuori Caesar joutui ottamaan ohjat käsiinsä.
Kun Caesar oli vielä nuori mies, merirosvot kaappasivat hänet itäisellä välimerellä. Kun he vaativat lunnaiksi 20 talenttia kultaa, Caesar nauroi ja tarjosi heille 50 talenttia. Caesar pilaili kaappajiensa kanssa ja lupasi hirttää heidät jonakin päivänä. Merirosvoja huvitti hänen rohkea käytöksensä. Heillä ei ollut aavistustakaan siitä, että hän tulisi takaisin ja toteuttaisi uhkauksensa. Muutamassa viikossa vapauttamisensa jälkeen kaikki merirosvot oli vangittu ja tuomittu ristiinnaulittavaksi.
Gaius Julius Caesar on yksi tunnetuimmista hallitsijoista kautta aikojen. Perustuuhan hänen nimeensä nykyään käytössä olevat sanat "keisari" ja "tsaari", jotka ovat hallitsijan arvonimiä.
Gaius Julius Caesar (100 eKr. - 44 eKr.) kuului vanhaan Juliusten ylimyssukuun. Suvun asema oli heikentynyt, mutta Julius Caesar  "katsoi olevansa syntynyt hallitsevaan asemaan." Hän piti nuorena kvestorina huomiota herättävän  hautajaispuheen tädilleen Julialle. Siinä hän sanoi: "Tätini Julian suku polveutuu kuninkaista ja isänsä puolelta hän on kuolemattomien jumalten sukua."
Julius Caesar liittyi armeijaan 19-vuotiaana. Hän vietti armeijassa neljä vuotta lähinnä nykyisen Turkin alueella. Sieltä palattuaan hän ryhtyi luomaan itselleen uraa politiikassa. Hän toimi aluksi syyttäjänä. Vaikka hän hävisi ensimmäisen juttunsa, häntä pidettiin nousevana tähtenä puhujanlahjojensa takia.
Sittemmin Caesar valittiin sotatribuuniksi ja myöhemmin kvestoriksi. Hän palveli nykyisen Espanjan ja Portugalin alueella. Hän hallitsi provinssiaan  hyvin ja palasi Roomaan rikkaana miehenä tavoittelemaan konsulin virkaa. Hän sai viran ja liittoutui kahden muun miehen, Pompeiuksen ja Crassuksen, kanssa. Nämä kolme miestä tekivät kaikessa hiljaisuudessa yhteistyötä ja omivat kaiken  vallan. Tätä liittoa kutsutaan historiassa ensimmäiseksi triumviraatiksi.
Konsulinviran jälkeen Caesar toimi Gallian (nyk. Ranskan) käskynhaltijana. Hän liitti suurimman osan nykyistä Länsi-Eurooppaa Rooman valtakuntaan.
Ensimmäinen triumviraatti hajosi, sillä Crassus surmattiin sodassa Persian (nyk. Iran) Parthialaisia vastaan. Pompeius ja Julius Caesar riitautuivat ja senaatti määräsi Caesarin palaamaan Roomaan. Sen Caesar tekikin - mutta sotajoukkojensa kanssa! Ylittäessään eteläistä rajajoki Rubiconia matkalla kohti Roomaa Caesarin kerrotaan lausuneen: "Alea iacta est", (Arpa on heitetty). Tosiasiassa Caesarin kotikieli oli kreikka ja hän siteerasi kreikkalaista komediakirjailija Menandrosia sanoen "Anerrifto kybos", (Langetkoon arpa).
Pompeius pakeni Roomasta ja Caesar valloitti nopeasti koko Italian. Hän varmisti asemansa Roomassa ja lähti ajamaan takaa Pompeiusta. Heidän joukkonsa kohtasivat lopullisessa taistelussa toukokuussa 48 eKr. Farsaloksen kaupungissa. Caesarin joukot voittivat ja Pompeius pakeni Egyptiin. Hänen noustessaan siellä maihin vastaanottaneet roomalaisupseerit iskivät hänet maahan ja surmasivat hänet. Caesarista oli tullut diktaattori.
Caesarin valtakausi kesti neljä vuotta Sinä aikana hän sai paljon hyvää aikaan: oikeuslaitosta ja hallintoasioita järjestettiin, raha-asioita parannettiin, karttoja piirrettiin, uusi kalenteri otettiin käyttöön ja verotus tuli oikeudenmukaisemmaksi.
Roomalaiset ylimykset eivät katsoneet suopeasti Caesarin palvontaa. Niinpä noin 60 huomattavaa ylimystä muodosti salaliiton Caesaria vastaan. Sen johtajaksi tuli preetori Gaius Cassius. Salaliitto päätettiin panna toimeen maaliskuun iduksena eli 15. maaliskuuta. Tuolloin pidettiin senaatin kokous, johon Caesarkin osallistui. Kerrotaan, että Caesar sai useita varoituksia salaliitosta, mutta ei välittänyt niistä. Tullessaan senaattiin Caesar sai vielä kirjeen, jossa kerrottiin salaliitosta, mutta hän ei lukenut kirjettä heti, vaan astui se kädessään sisään senaattiin. Salaliittolaiset järjestyivät siten, että pääsivät hänen ympärilleen. Tillius Cimber meni Caesarin luo muka pyytämään armahdusta veljelleen, joka oli maanpaossa. Samalla hän meni aivan Caesarin viereen tarttuen tämän vaatteisiin, jolloin Caesarin tooga putosi olkapäältä alas. Se oli sovittu merkki. Ensimmäisen iskun tikarillaan löi Publius Casa. Hän osui Caesaria kaulaan, jolloin tämä kääntyi ja yritti raivata tiensä joukon läpi. Salaliittolaiset olivat kuitenkin kaikkialla hänen ympärillään iskien häntä joka suunnasta tikareillaan samalla haavoittaen innoissaan toisiaankin. Caesar otti iskut vastaan äänettömänä. Vasta nähtyään Brutuksen hän huudahti kreikaksi: "Kai sy, teknon?", (Sinäkin, lapseni?). Sen jälkeen Caesar veti toogan päänsä yli kuollakseen arvokkaasti. Hänen ruumiissaan oli 23 haavaa, joista yksi ainoa oli kuolettava.

Nukkumatti
Nukkumatti on kansansatujen hahmo, joka heittää unihiekkaa lasten silmiin, niin että lapset hierovat silmiään ja tulevat unisiksi. Nukkumatti on pienikokoinen, ja hänen varusteisiinsa kuuluu yleensä sateenvarjo.
Nukkumatti-animaatio on itä-saksalaista alkuperää, ja se oli mukana Pikku Kakkosessa alusta alkaen. Nyttemmin se on poistettu Pikku Kakkosesta. Nukkeanimaatio toteutettiin stop motion -tekniikalla, eli nukkea on liikutettu pikkuisen aina kuvien välissä. Nukkumatti saapui Pikku Kakkosen alussa paikalle aina erilaisella kulkuneuvolla. Ohjelman lopussa näytetään, kuinka Nukkumatti viskaa kameraa kohti unihiekkaa, jonka tarkoitus on saada lapset nukahtamaan, ja poistuu sen jälkeen paikalta samalla kulkuneuvolla millä saapuikin. Pikku Kakkosessa on vuosien varrella nähty monta erilaista vehjettä, jolla nukkumatti on tullut lasten luo: pororeki, ratsuhevonen, helikopteri, avaruusalus, haikara, polkupyörä, hevonen ja vaunut, avaruusraketti, hiihtohissi, sukset, kuorma-auto, betoniauto, erikoisveturi, kolmipyöräinen, vanha auto, vuohi ja kiesit, joutsenen vetämä vene, juna, henkilöauto, siipirataslaiva, hiekkalotja, sukellusvene, vanha polkupyörä, pikavene, potkulauta, sirkusnorsu, konttikuormuri, puulauta, moottorikelkka, kilpa-auto, turbiinikone, kameli, hiilijuna, polkupyoräkärry, matkalaukku, purjevene, ilmatyynyalus, vesisukset, vesipolkupyörä, lumiaura, mopo, leikkuupuimuri, moottorivene, kelkka, kuualus, lumikiitäjä, luistimet, liitokone, maastoauto, lossi, linja-auto, kanootti, kirjastoauto, ilmalaiva, pienkone, traktori, lumikelkka, vesitaso, hiihtohissijuna, sukellusräpylät, hevosrattaat, vesitaso, moottoripyörä, työntökärryt, aasi, sukelluskupla, sirkuspyörä, erikoispyörä, taksi, lumikengät, resiina, vuoristojuna, polkuvene, vossikka, kasteluauto, näköalajuna, lakaisukone, tikasauto, posetiivin kanssa, keräysauto, kaivosjuna, höyryveturi, lumilinko, näköalabussi, moottorialus, mopedi, hevosvaljakko, luotsilaiva, kurpitsakärryt, ralliauto, poropulkka, delfiini, ruuhi, reki, rullaluistimet, kuumailmapallo, jokialus, ambulanssi, huoltoauto, surffilauta, kanootti, kippiauto, kolmipyöräinen pakettipolkupyörä, vuoristokengät, sähköjuna, polkuauto, kilpikonna, käsikärryt, vankkurit, hiekkalastialus, raitiovaunu, kilipukki, metrojuna, laskuvarjoavaruuskapseli, suihkulentokone, köysirata, riippuliidokki, moottorikelkka, lavaskootteri, zeppeliini ja kukkahaituva.

Ensimmäinen ihminen kuussa
Kuussa ei ole vettä, ilmaa, eikä eläviä olentoja. Kuulla ei ole myöskään kaasukehää, joka suojaisi sitä avaruudesta tulevilta meteoriiteilta ja säteilyltä.
Kukaan ei ole varma, miten kuu on syntynyt. Suosituin teoria siitä miten Kuu on syntynyt on se että Maahan on kerran törmännyt Marsin kokoinen taivaankappale. Törmäys lennätti avaruuteen valtavat määrät kiviä ja nämä kivenkappaleet kerääntyivät yhteen meidän kuuksemme. Jotkut kuitenkin uskovat että Kuu on syntynyt siten että Maahan on tullut pullistuma Tyynenmeren kohdalle, se on irronnut ja sinkoutunut avaruuteen, ja siitä olisi sitten syntynyt meidän Kuumme. Eräät tiedemiehet ovat kuitenkin huomauttaneet että Maan ja Kuun kivet ovat erilaisia. Heidän mielestään Kuun on täytynyt syntyä muualla aurinkokunnassamme, ja Maan vetovoima on vasta myöhemmin "siepannut" Kuun sen tullessa liian lähelle maata.
Ensimmäinen ihminen kuussa oli Neil Armstrong 2.7.1969. Neil Armstrong ja Buzz Aldrin laskeutuivat kuumoduulilla kuun pinnalle ja Michael Collins jäi komentomoduulilla kiertämään kuuta.  
Neil Armstrong oli ensimmäinen ihminen, joka painoi kengänjälkensä toisen taivaankappaleen pintaan. Hänen sanansa "tämä on pieni askel ihmiselle, mutta suuri hyppy ihmiskunnalle", ovat jääneet elämään.
Armstrong ja Aldrin liikkuivat kuun pinnalla noin kaksi ja puoli tuntia ennen paluutaan takaisin kuumoduulin suojaan. Kaikkiaan miehet olivat kuuhun laskeutuneena runsaat yhdeksän ja puoli tuntia.
Kolmen miehen matka kohti kuuta oli alkanut Floridasta heinäkuun 16. päivä Saturn V kantoraketilla. Laskeutuminen Tyyneen valtamereen tapahtui 24. päivä, joten koko matkan kestoksi tuli kahdeksan päivää, kolme tuntia ja 18 minuuttia.
Kuumatka onnistui ja toteutti Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedyn vuonna 1961 asettaman rohkean tavoitteen "lähettää ihminen kuuhun ennen vuosikymmenen loppua".

Cottingleyn keijukaiset
Cottingleyn keijukaiset oli valokuvaväärennös, joka sai maailmanlaajuista huomiota. Keijukaiset olivat Frances Griffithsin ja Elsie Wrightin, kahden nuoren serkuksen, keksintöä. He asuivat Cottingleyssa, lähellä Bradfordissa, Englannissa.
Frances ja Elsie ottivat vuosien 1916 ja 1920 välisenä aikana kaikkiaan viisi valokuvaa, joissa näytti olevan tanssivia keijukaisia. Valokuvien perusteella keijukaiset olivat pieniä ihmisiä, joilla oli aikakauden hiustyyli, ohuet leningit ja selässä suuret siivet. Yhdessä kuvassa on maahinen (englanniksi gnome), joka on noin 30 sentin pituinen, joka on pukeutunut jokseenkin elisabetilaiseen tyyliin ja jolla on myös siivet.
Nykypäivänä kuvien tarkastelu paljastaa, että keijut näyttävät paperista leikatuilta kuvilta, joissa on sileä pinta, eikä valaistuskaan sovi yhteen muun valokuvan kanssa. Aikanaan monet pitivät valokuvia todisteena keijukaisista, huomattavimpana Arthur Conan Doyle, Sherlock Holmesin kuuluisa kirjoittaja.
Harold Snelling, valokuvaväärennösten asiantuntija, sanoi: ”Näitä tanssivia hahmoja ei ole tehty paperista tai mistään kankaasta; niitä ei ole maalattu valokuvan taustalle — mutta eniten minut vakuuttaa se, että kaikki nämä hahmot ovat liikkuneet valotuksen aikana.” Tänä päivänä Snellingin lausunto vaikuttaa kummalliselta maallikkojenkin huomatessa keijukaishahmojen terävyyden, mutta sen selittää epätavallinen käänne asiassa - British Journal of Photographyn päätoimittaja Geoffrey Crawley huomasi vuonna 1982, että myöhemmin julkaistut keijukaisten kuvat on painettu jälkikäsitellyistä negatiiveista. Näihin uudempiin negatiiveihin, joiden tekijöistä ei ole varmuutta, on keijuhahmojen piirteitä vahvistettu näyttämään selkeämmiltä (ja samalla paperisemmilta), ja vastaavasti taustaa sumennettu alkuperäisten negatiivien ollessa huomattavasti epäselvempiä. Crawleyn mukaan serkusten käyttämällä kameralla ei ylipäänsä olisi pystynyt kuvaamaan paperikeijuja sillä tarkkuudella, millaisina ne uudemmissa kuvissa näkyvät. Motiivi jälkikäsittelylle on luultavasti ollut keijujen tuominen esiin taustasta - 1900-luvun alkupuolella terävä valokuva vakuutti ihmiset helpommin kuin epäselvä. Tämä ero negatiivien kuvanlaadussa saattaa selittää sen, miksi esimerkiksi Doyle uskoi serkusten tarinaan.
Serkukset puhuivat kiertelevästi kuvien aitoudesta suurimman osan elämäänsä väittäen välillä, että ne olivat väärennöksiä, ja välillä taas jättäen sen ihmisten itsensä ratkaistavaksi. Vuonna 1981 Joe Cooperin haastatellessa heitä The Unexplained -lehteen serkukset tunnustivat, että kuvat olivat väärennöksiä. Frances väitti kuitenkin, että viimeinen otettu kuva oli aito, ja molemmat tytöt ovat väittäneet, että he näkivät keijukaisia mutteivät pystyneet ottamaan niistä kuvia. Kodak-museon kuraattori Brian Coe oli jo kuitenkin vuonna 1972 todennut, että ongelmallinen viides, aidoksi väitetty kuva oli kahdesti valotettu.
Tytöt sanoivat, että Elsie oli piirtänyt keijukaiset Arthur Sheppersonin kirjasta Princess Mary's Gift Book.

Odysseia seireenien pauloissa
Kreikkalaisen mytologian mukaan seireenit olivat naispuolisia olentoja, joiden ulkomuoto on ihmisen ja lintujen sekoitus. Seireeneillä on naisenpää ja hiukset sekä puolet vartalosta, kotkan siivet ja pitkät mutta lintumaiset jalat. Jaloissa ja siivissä on terävät kynnet niin kuin lepakoilla. Kauniilla lauluillaan seireenit houkuttelivat merimiehiä vastustamattomasti luokseen ja sitten repivät heidät kappaleiksi. Odysseiassa Odysseus suojautui seireeneiltä laitattamalla miehistölleen vahaa korviin. Koska hän itse halusi kuulla seireenien laulun, antoi hän sitoa itsensä mastoon ja kielsi miehistöään ehdottomasti olla noudattamatta hänen käskyjään.

Ali baba ja 40 rosvoa
Ali Baba ansaitsi elantonsa polttopuita keräämällä. Eräänä päivänä, juuri kun Ali Baba lastasi polttopuita muuliensa selkään, hän näki kaukaisuudessa hevosten nostattaman pölypilven.Rosvojoukko ratsasti suoraan häntä kohti!
Ali Baba piilotti muulinsa ja kiipesi itse puuhun. Rosvot pysähtyivät hyvin lähelle hänen piilopaikkaansa, nousivat ratsailta ja alkoivat purkaa hevostensa kuormaa.
Ali Baba vapisi pelosta mutta laski, että rosvoja oli tasan 40.
Rosvojoukon johtaja meni suuren kiven eteen ja sanoi ”Seesam aukene!” Ali Baba ällistyi, kun kivi liukui syrjään ja paljasti salaisen oviaukon. Rosvojoukko kantoi ryöstösaaliinsa sen takana olevaan luolaan. Kun he lähtivät, rosvopäällikkö sanoi: ”Seesam sulkeudu!, silloin kivi liukui paikalleen niin, ettei oviaukkoa huomannut lainkaan. Sitten rosvot ratsastivat tiehensä.
Ali Baba laskeutui puusta ja hiipi merkillisen kiven luo. ”Seesam aukene1” Ali Baba sanoi. Kivi liukui jälleen syrjään– ja mitä Ali Baba näkikään! Henkeäsalpaavan näyn! Joka puolella oli kasoittain kulta- ja hopearahoja sekä värikkäitä silkkikankaita, Luolassa oli upeita mattoja ja täpötäysiä jalokivilippaita. Ali Baba ei ollut koskaan elämässään nähnyt sellaisia rikkauksia. Hän lastasi aarteesta muuliensa selkään niin paljon kuin nämä ikinä vain jaksoivat kantaa ja komensi sitten kiven sulkeutumaan. Kotonaan hän hautasi aarteensa maahan. Ali Baba palasi useasti luolalle ja vei aarteesta niin vähän kerrallaan, etteivät rosvot huomanneet mitään. Pian hänestä tuli rikas mies, joka osteli hienoja vaatteita ja lisää maata itselleen. Lopulta rosvot alkoivat ihmetellä aarteensa hupenemista ja etsiä syyllistä. Rosvopäällikkö pukeutui kiertäväksi öljykauppiaaksi ja meni läheiseen kaupunkiin tiedustelemaan tiesikö kukaan ketään äkkirikastunutta onnenpekkaa. Kaupungin räätäli kertoi, että pitkään hyvin köyhänä elänyt Ali Baba oli hiljattain ostanut monta uutta, hienoa pukua. Hän näytti jopa, missä Ali Baban uusi, hieno talo sijaitsi.
Heti illalla rosvopäällikkö meni Ali Baban talolle ja pyysi yösijaa.Ali Baba ei tunnistanut rosvopäällikköä vaan antoi yösijan talostaan.
Rosvopäällikkö siirsi suuret öljyruukkunsa Ali Baban varastoon ja käski miestensä piiloutua niihin aseineen.
Illalla Akilah, Ali Baban palvelija huomasi, että lamppuöljy oli päässyt loppumaan ja meni varastoon hakemaan lisää öljyä.Silloin Akilah huomasi yllätyshyökkäystä suunnittelevat rosvot. Hän hiipi takaisin taloon, kuumensi suuren padallisen öljyä kiehuvaksi ja kantoi sen varastoon. Akilah (Akilah on arabiaa ja merkitsee älykästä) Nimensä veroisesti toimien hän kaatoi jokaiseen ruukkuun kuumaa öljyä. Silloin öljyn polttamat rosvot pakenivat ja pudottivat aseensa. Rosvopäällikkö pakeni miestensä mukana. eikä heistä koskaan enää kuultu mitään. Ali Baba pysyi pitkään poissa luolalta mutta lopulta hän uskaltautui katsomaan sitä. Kaikki oli aivan kuten ennen rosvojen lähtöä. Ali Baban perheestä tuli eräs sen seudun mahtavimmista suvuista monien sukupolvien ajaksi.

Punaisen suden legenda
Tarinat olivat intiaaneille tapa siirtää tietoja ja uskomuksia sukupolvelta toiselle.
Intiaanitarina kertoo nälkäisestä ja janoisesta kiowa- sotilaasta, joka oli ollut päiviä erossa kansastaan. Sitten hän kuuli melodian ja lähti seuraamaan ääntä. Hän kohtasi punaisen suden, joka lauloi kaunista melodiaa kerta toisensa jälkeen. Soturi kuunteli suden laulua koko yön. Päivän valjetessa susi kertoi soturille, että jos hänen kansansa suojelisi omaa kulttuuriaan ja tapojaan, se saisi lahjaksi tanssin ja laulun taidon. Kun soturi palasi kansansa luokse, hän kertoi heille kohtaamisestaan suden kanssa. Siitä lähtien susi on ulvahtanut aina laulun jälkeen.
1870-luvulla armeija saattoi uudisasukkaita asettumaan Uuteen Meksikoon. Johtajana oli Kit Carson, joka oli kokenut vuosia aiemmin tappion komansseja ja kiowia vastaan. Pian Carson kohtasikin armeijoineen Palo Duron kanjonissa intiaanijoukon, johon kuului kiowia, komansseja ja sinitaivaan ihmisinä (Blue Sky People) tunnettuja cheyenne- ja arapaho -intiaaneja. Ylivoimainen armeija piiritti intiaanit. Kohtalo näytti lopulliselta, mutta auringon laskeuduttua Punainen Susi ilmestyi ryhmälle ja muistutti kiowa-intiaaneja heidän lahjastaan. Punainen susi kertoi, että jos he vain uskoisivat, susi johdattaisi heidät vahingoittumina armeijan linjojen läpi - ja niin intiaanijoukko seurasi laulavaa sutta turvaan. Kit Carsonin päiväkirjoissa mainittiin, että sudet ulvoivat koko yön sinä yönä, kun intiaanit johdattuivat turvaan.

Hyvää vapunodotusta Siuro.infon lukijoille!

PRINSESSA UNELMANKEVYT JA NOITA NOKINENÄ

PRINSESSA KEVÄTMETSÄSSÄ

1. NÄYTÖS METSÄSSÄ
Henkilöt: Hoviherra, hovirouva, kuningas Mala, kuningatar Inda, Vihreä Haltija, Noita Nokinenä, Prinsessa Unelmankevyt

Vaatetus: Hoviherralla sininen yhteneväinen puku, sininen hattu ja tähtikoristeita, hovirouvalla pitkä puku ja otsaripa, Kuninkaalla kuninkaan asu, kuningattarella kuningattaren asu, vihreällä haltijalla (pieni ukko) vihreä housupuku ja leveälierinen hattu päässä, Noita Nokinenällä musta paita, housut, viitta ja iso musta noidanhattu, Prinsessalla keltainen prinsessaleninki ja sädehattu, tukka kultaista kiharaa, peruukki tms.

Lavastus: Ensimmäisessä näytöksessä kuninkaanlinnan puistometsä, taustalla häämöttävät linnan kullalta välkähtelevät muurit. Ihmeellisen näköisiä, kauniita puita ja kukkia joka puolella.
Toisessa näytöksessä kuninkaanlinnan Sali, kaksi valtaistuinta, pylväitä, kukkia, pitkä pöytä ja penkit, niillä astioita.

Aloitustilanne: Ensimmäisessä näytöksessä kertoja astuu esiin. Prinsessa Unelmankevyt säntää metsään, kun kertoja on sanonut repliikkinsä, kertoja siirtyy sivummalle. Toisessa näytöksessä kuninkaanlinna on aluksi tyhjä, Noita Nokinenä säntää kuninkaanlinnan saliin.

Kertoja: Kuninkaanlinnassa ovet ja ikkunat ovat ammollaan auki.. Kaikki etsivät kauhuissaan kadonnutta Unelmankevyttä, pikku prinsessaa. Tuntomerkit ovat nämä: Prinsessan tukka on kultaista kiharaa ja puku keijujen kehräämää untuvaa.

Unelmankevyt säntää näyttämölle: Missähän minä nyt oikein olen. En ole koskaan ollut täällä. Metsä näyttää ihan oudolta. Minä olen varmaan eksynyt. Kävelin liian kauas linnan puistosta. Onkohan isäni kuninkaanlinna tuolla päin (näyttää) vai onko se tuolla (kääntyy ja katsoo). Mutta jos se onkin ihan selkäni takana (kääntyy ja katsoo). En minä tiedä. Täällä on ihan liian hiljaista, on äänetöntä. (Istahtaa kivelle ja miettii, huomaa ison kannon.) Mikähän tuo on (osoittaa sitä): Näyttää siltä, kuin siinä olisi joskus ollut puu. Minkähänlainen puu siinä on ollut. Mutta sieltähän näkyvät ihan kuin silmät (kannosta kurkistetaan) Hoi, onko siellä joku? (Huutaa.)

Vihreä Haltija (tulee esiin kannosta): Oikein minä arvasin. Tässähän se on itse kuninkaallinen prinsessa. Tunnen minä sinut toki syntymämerkistä korvan juuressa.

Unelmankevyt (perääntyy kauhuissaan kiven taakse): Ku-kuka te o-olette?

Vihreä Haltija: Minä olen Vihreä Haltija, sinun kummisetäsi. Sinä olet prinsessa, kuningas Malan ainoa tytär, Unelmankevyt. Mutta siitä on jo monta vuotta, kun tuudittelin sinua kultaisessa kehdossa. Silloin minäkin olin hovissa ja hoidin puutarhaa mutta viisas isäsi lähetti minut tänne hovineitosi laiminlyönnin takia. Hovineitosi ja lapsenvahtisi jätti sinut kerran linnan puistoon pieneksi toviksi yksin vaunuihisi ja kun tulin kastelemaan puiston kukkia, näin, miten Noita Nokinenä oli juuri ottamassa sinua vaunuistasi. Osuin siihen parahiksi ja kerroin vanhemmillesi. Isäsi ajoi Noidan matkoihinsa. Hovineitosi tietenkin menetti virkansa ja sai karkoitusmääräyksen hovista. Siitä lähtien isäsi on pelännyt Noita Nokinenän yrittävän sieppaustasi uudelleen.

Unelmankevyt: Mitä oikein puhuttekaan?

Vihreä Haltija: Totta se on joka sana. Palasin kuninkaan pyynnöstä tänne metsään, syntysijoilleni. Tiesimme, että jos saan Noita Nokinenän silmät peitetyksi ja hänen noidanhattunsa ryöstetyksi, menettää hän heti kaikki voimansa. Nyt, monen vuoden yrittämisen jälkeen olen saanut heitettyä säkin hänen päänsä yli, hattu heltisi hänen päästään ja siten sain hänet helposti siteisiin.(Raahaa kannon takaa säkin, jossa Noita Nokinenä on.)

Unelmankevyt: Paha sen onnettoman on tuolla säkin sisällä hengittää. Eikö säkkiä voisi heittää pois? Ei se meille enää mitään ilman noidanhattuaan mahda, kun noitavoimia ei enää ole. Vihreä Haltijatar, luuletko, että ei ole mitään vaaraa, jos sen poistaisimmekin?

Vihreä Haltijatar: (silittää prinsessan päätä): Sinulla on hyvä sydän, tyttöseni. Olkoon menneeksi, otan säkin pois.

Noita Nokinenä: Armahda minua hyvä prinsessa! Ei ollut aikomukseni pahoja tehdä. Leikillänihän minä vain sinua nostelin, kun olen aina tykännyt lapsista.

Vihreä Haltija: Vai leikilläsi! Hyi sentään! Sinä et tiedäkään rakas Unelmankevyt, mitä kauheuksiiin tuo noita pystyy, en minä voi häntä vapauttaa. Tällaiset noidat on annettava viranomaisten huostaan. Jos olet viaton, saat aikanaan vapautesi. Mutta hyvänen aika Unelmankevyt! Nyt pian kuninkaanlinnaan. Siellä ollaan varmasti suunniltaan huolesta. He saavat kohta mieluisaa kuultavaa. Aivan unohdin tässä muitten kiireitten keskellä koko asian. (Ryhtyy kiireesti tekemään lähtöä, kaikki lähtevät.)

2. NÄYTÖS KUNINKAANLINNASSA
Noita Nokinenä: Kas niin! Löysinpä kuninkaanlinnan. Vartija ei nähnyt ensinkään miten kiipesin muurien yli. Hah! Pääsinpäs karkuun siltä vihreältä älykääpiöltä. Täällä ei ole ketään, kaikki ovat etsimässä Unelmankevyttä. Taidan istahtaa hetkeksi, juoksinhan melkoisen ankarasti (istuutuu). Hihi hih, täällä ei kukaan aavista aikeitani. Prinsessa on pian vankini! Yritin siepata hänet jo vuosia sitten mutta se onneton vihreä kääpiö esti aikeeni. Vangitsen Prinsessan ja sitten naitan hänet peikkokuninkaan pojalle ja saan suuren palkkion. Piiloon! Piiloon! Minunhan on mentävä äkkiä piiloon, ennen kuin se vihreä höperö ja Prinsessa ovat täällä ja sitten, kun he vähiten odottavat, tapahtuu hyökkäykseni (piiloutuu toisen valtaistuimen taakse).

Vihreä Haltija ja Prinsessa Unelmankevyt saapuvat.

Vihreä Haltija huutaa: Teidän kuninkaallinen korkeutenne! Teidän kuninkaallinen korkeutenne! (Kuulostelee) Täällä ei taidakaan olla ketään kotona. Kaikki ovat etsimässä sinua, Unelmankevyt.

Noita Nokinenä kurkistelee valtaistuimen takaa molemmilta puolilta vaanien hyökkäyshetkeä.

Unelmankevyt huutaa: Isä! Äiti! Joku!

Vihreä Haltija: Turha vaiva, täällä ei ole ketään.

Noita Nokinenä on juuri hyökkäämäisillään, kun Hoviherra saapuu ja Noita piiloutuu taas.

Hoviherra: No mutta siinähän sinä olet, Prinsessa Unelmankevyt. Kovin minua säälittää kuningatar, jolla on tuollainen tytär. Entä kuningas? Hänen tukkansa on aivan valkoinen surusta ja murheesta. Piiskaa sinun pitäisi saada! Annat katoamistempullasi pian Noita Nokinenän turmella koko valtakunnan!

Vihreä Haltija: Voi, mitä puhut! Piiskastahan tulee vain entistä pahemmaksi. Mutta kyllä sinun, Unelmankevyt pitää aina kysyä lupa minne saat mennä ja kertoa vanhemmillesi minne menet, missä olet ja kauanko aiot siellä olla. Maailma kun on vaarallinen paikka.

Hovirouva saapuu: Päivää, Prinsessa! (katsoo taakseen ja huutaa) Tuokaa äkkiä nekkuja ja mesileipää, prinsessa on löytynyt!

Toisen valtaistuimen takaa kuuluu kova ulina. Kaikki katsovat säikähtyneinä sinnepäin.

Noita Nokinenä: Uu-uuh-uuuh! Uu-uuh-uuh! Nekkuja ja mesileipiä, nekkuja ja mesileipiä! On se ikävää, etten minä pääse kuninkaanlinnaan edes vieraaksi. Enkä minä saa syödä nekkuja ja mesileipiä, kun aioin siepata Prinsessan ja antaa hänet vaimoksi peikkokuninkaan pojalle suurta palkkiota vastaan. Ja mikä olisi ollut palkkio? Kymmenen sammakkoa ja kaksi sisiliskoa. Ei nekkuja ja mesileipiä. Uu-uuh-uuh!

Noita Nokinenä tulee pois piilosta.

Vihreä Haltija: Koko maa on pelastettu, koko valtakunta, ymmärrättekö? Jos Noita Nokinenälle annetaan säännöllisesti nekkkuja ja mesileipää, ei hän enää ole kiinnostunut Prinsessan sieppaamisesta. Onko näin, Nokinenä?

Noita Nokinenä katuvaisena: On, on. Jaa, jaa, nyt minä vasta tajuan miten minun on kovin sääli kuningasparia ja koko valtakuntaa, niin, ei ole hauskaa joutua paatuneen, julman noidan uhkaamaksi ja siihen sitä olivat joutuneet. Ovatpa jäseneni vähän jäykistyneet, alusta jolla istuin oli aika kova. Kas, kuningaspari tulee.

Kuningas ja Kuningatar saapuvat. Prinsessa Unelmankevyt huomaa heidät, juoksee heitä vastaan ja tarttuu heitä käsistä.

Unelmankevyt: Äiti, isä!

Kuningatar Inda: Tyttäreni!

Kuningas Mala: Oma lapseni!

Kuningatar Inda: Minä en tahdo voida uskoa, että tämä on totta. Lapseni on tullut kotiin.

Unelmankevyt: Tässä minä nyt kuitenkin olen. En voi sanoakaan kuinka iloinen olen! Kävelin liian kauaksi metsään ja eksyin ja sitten Vihreä Haltija löysi minut ja toi kotiin. Täällä on Noita Nokinenäkin (osoittaa Nokinenää).

Kuningas Mala järkyttyneenä: Todellako? Huh!

Kuningatar Inda esittää pyörtyvänsä, Hoviherra ja Hovirouva ottavat hänestä kiinni.

Kuningas Mala: Kaikenlaisia olioita sitä onkin. Ja omassa kotilinnassani! Lähden kutsumaan vartijat heti paikalla.

Vihreä Haltija: So, so, kuninkaani, älä vielä. Surullista, perin surullista on se, että hän aikoi siepata Prinsessan mutta minä sieppasinkin hänet. Kun olimme tulossa linnaan, hän potkaisi minua ja karkasi. Tänne hän oli saapunut vartijoiden huomaamatta ennen meitä ja odotti valtaistuimen takana otollista ajankohtaa, että voisi siepata Prinsessan. Hovirouvan tullessa ja tilatessa Prinsessalle nekku ja Mesileipiä, hän tuli makeanhimoiseksi ja niin tunnontuskiin, että tunnusti edellisenkin siepppausyrityksenkin. Olisi naittanut Unelmankevyen Peikkokuninkaan pojalle palkkiota vastaan.

Hoviherra: Vihreä Haltija ymmärsi viisaasti, että jos noitakin saisi välillä nekkuja ja mesileipiä, jättäisi hän Prinsessan rauhaan, sillä ovathan ne toki paljon parempia kuin sammakot ja sisiliskot.

Hovirouva: Onko kellään hajusuolaa, kuningatar pitää virvoittaa.

Vihreä Haltija ottaa pussistaan pienemmän pussin ja siitä suolaa, vie sen kuningattaren nenän alle: Iloitse ja riemuitse, sinä kunigatar. Saitpas aika saaliin. Enää ei sinun tarvitse pelätä Prinsessan sieppausta.

Kuningatar Inda virkoaa.

Unelmankevyt: Isä, onko Noita Nokinenä todella tehnyt kaiken sen pahan, mistä häntä tässä valtakunnassa syytetään?

Kuningas Mala: On hän tehnyt. Sinun on hyvä tietää totuus, vaikka se onkin järkyttävä. Kaikki, joiden lähettyville tämä Noita Nokinenä on joutunut, ovat valittaneet hänen ilkeyttään. Samaa sanovat kuninkaalliset eläimetkin. Kukaan ei milloinkaan ole sanonut hänestä kiitoksen sanaa, vaan kaikki moittivat.

Noita Nokinenä: Koko elämäni olen uhraava korjatakseni pahat tekoni.

Kuningas: Vankilaa sinä et vältä, mutta koska tunnustit rikosaikeesi ja olet luvannut tehdä parannuksen, niin kuninkaallisen lupauksen mukaan sinulle toimitetaan nekkuja ja mesileipiä joka toinen vuosi, jos olet käyttäytynyt hyvin ja ollut kiltti kaikille.

Noita Nokinenä: En olisi uskaltanut edes toivoa sellaista, voi kiitos! Kiitos!

Kuningatar Inda: Vihreä Haltija, sinä olet tehnyt meille suuren hyvän työn. Tahdomme palkita sinua. Tästä lähtien olet meidän linnanhaltijamme ja saat asua linnassa.

Vihreä Haltija: Kiitoksia hyvä kuningas, mutta en minä voi tulla enää teidän linnaanne asumaan. Olen niin tottunut rakkaaseen metsääni.

Kuningas Mala nauraa: No, kuulkaapas Haltijaa. No, mitä sinä sitten tahdot palkaksesi?

Vihreä Haltija: En minä mitään tarvitse.

Prinsessa Unelmankevyt: Etkö sinä tule tänne linnanhaltijaksi?

Vihreä Haltija: En, mutta minä voin silti käydä sinua katsomassa, jos niin tahdot.

Kuningas Mala: Sanottakoon minua kelvottomaksi kuninkaaksi, jos en hanki Vihreälle Haltijalle maita ja mantuja ja hänelle kunnon taloa. Ja Vihreän Haltijan ansiosta saavat kaikki valtakuntani lapset tänään koulusta vapaapäivän ja herkkuja niin paljon kuin jaksavat syödä.

Prinsessa Unelmankevyt: Eläköön! Eläköön!

HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ!