Alkuvuosi on monelle ollut flunssaista aikaa, siitä mieleeni tuli Tuonen Tytti ja Tuonen väki Suomalaisessa kansanperinteessä.

TUONI

Tuoni on kuolleiden haltijatar, Tuonen emäntä ja kuolleiden vartija. Tuoni vastaa rauhallisesta tai luonnollisesta kuolemasta. Tuoni on hyvin häijy luonteeltaan. Tuonella on poika, Puna-Parta, joka on tulen suojelija.

TUONEN TYTTI

Tuonen Tytti on Tuonen tytär, kuolleiden kaitsija ja parannuksen haltiajatar. Tuonen Tytti tietää tautien syyt ja parannusten keinot. Toimii Tuonen mustan joen yli lautturina kuolleille, tietää erottaa kuolleet elävistä ja päästää vain vainajat perille.

TUONEN POIKA

Tuonen poika on Tuonen joen vartija ja hänellä on märkä hattu, hän on verinen ja koukkusorminen. Tuonen poika vartioi Tuonelaa tunkeilijoilta, joka asettaa rautaverkkonsa veteen. Tuonen pojalla on aseenaan miekka.

KIVUTAR

Kipu-tyttö Kivutar on kipujen, tuskien ja tautien pesäpaikan haltijatar. Aiheuttaa kipuja mutta voi myös helpottaa sairasta ja ottaa kivut pois. Auttaa tietäjää parantamisessa ja kertoo joskus taudin aiheuttajan. Väinämöisen tytär, asuu Kipumäellä ja kerää sinne manatut kivut ja keittää ne. Hänellä on kädessään kirjava Pandoran lipas.

Pandoran lipas

Pandoran lipas sisältää kaikki maailman vitsaukset, jotka Pandora, kreikkalaisen mytologian mukaan, maailman ensimmäinen nainen avasi kiellosta huolimatta ja maailmaan tuli pelkkää synkkyyttä ja lippaan sisälle jäi vain toivo. Kun Pandora avasi lippaan uudelleen, hän vapautti toivon maailmaan.

Kivutar on kauhea raivotar, onnettomuuden hengetär, joka piinasi pahoja ihmisiä manalassa kuoleman jälkeen. Hänellä on veli, Wäsi Wita, joka on jättiläinen, Väinämöisen poika, jonka äiti on merenneito. Wäsi Wita pystyy parantamaan paiseet merivedellä.

TUONEN JOUTSEN

Tuonen virrassa uiva pyhä joutsen, jonka ampujaa kohtaa kuolema.