Ossi Somma

Ossi Somman Taidepiha

Teksti Marketta Kalmanlehto, kuvat Jaana Segerberg

Taiteilijaprofessori Ossi Somma on tinkimättömän elämäntyön tehnyt taiteilija, jonka töihin on mahdollista tutustua hänen kotipihassaan sijaitsevassa taidepihassa entisen Penttilän koulun pihalla, Penttilän mutkassa.
Ossi Somma kuoli 10.9.2020. Hän syntyi 28.2.1926 ja eli 94 vuotiaaksi
Ks. Ossi Somman haastattelu (julkaistu 6.7.2016 kesto 20:35)

Lama Taidepihan keskeinen esine on tuoli. Tuoli symboloi valtaa, ahneutta ja tavaraa. Näitä ihminen haluaa niin paljon, että muuttuu itsekin tuoliksi.
Sotaan valmistautuminen Taidepihan keskeinen esine on tuoli. Tuoli symboloi valtaa, ahneutta ja tavaraa. Näitä ihminen haluaa niin paljon, että muuttuu itsekin tuoliksi. ”Pakolaisteltta”, jonka seinässä on aito pakolaislapsen kirjoitus: ”Minun elämäni onnellisin päivä oli heinäkuun kuudes. Silloin minun veljeni kuoli ja minä sain hänen kenkänsä.”
 

Jokainen nokialainen tuntee Pirkkalaistorin Turkiskauppiaat– patsaan.
Patsaan tekijän, taiteilijaprofessori Ossi Somman mittava ympäristötaideteos Siurossa ei ehkä ole yhtä tuttu. Moni on Penttilän mutkaa ajaessaan nähnyt vilauksen hänen patsaistaan puiden lomitse, harvempi vieraillut pihassa. Turha arkailla, Ossi vakuuttaa, että pihaan saa tulla lähes milloin vain teoksiin tutustumaan. Ossin taide on pienen ihmisen asialla. Ossi ottaa kantaa, viiltää, koskettaa. Kyyneleet eivät ole kaukana teoksiin tutustuessa. Teokset peräävät vastuuta, solidaarisuutta ja empatiaa.

 

Somman tuoli symboloi itsekkyyttä
Taidepihan keskeinen esine on tuoli. Tuoli symboloi valtaa, ahneutta ja tavaraa.
Näitä ihminen haluaa niin paljon, että muuttuu itsekin tuoliksi. Valkoiset tuoli-ihmiset istuvat mustien päällä teoksessa Apartheid. Alttarikaapiksi nimetty teos ei palvo ristille ripustettua Jeesusta, vaan risti on täynnä tuoleja, vallanhimoa, ihmisen itsekkyyttä.

 

Aiheet aina ajankohtaisia
Ossi Somman töiden nimet kertovat hänen ajatusmaailmastaan: ”Terrorismi tänään”, ”Sotaan valmistautuminen”, ”Ei kenttää”, ”Mitä se minulle kuuluu”, ”Verkossa”, ”Kasvihuoneilmiö”, ”Sodan uskottavuus”. ”Pakolaisteltta”, jonka seinässä on aito pakolaislapsen kirjoitus: ”Minun elämäni onnellisin päivä oli heinäkuun kuudes. Silloin minun veljeni kuoli ja minä sain hänen kenkänsä.” ”Maapallo”, jonka pinnalla kärvistelevät sen nälkään kuolevat asukkaat.

 

Huumori ei unohtunut
Penttilän koulun vanha urheilukenttä on muuttunut tuolimetsäksi, jossa matkataan Danten Helvetin säkein reunustettua tietä Tuonelan virralle. Eräs koskettavimmista töistä matkan varrella on autoa ajava pariskunta. Teoksen nimeksi Ossi on antanut ”Pian matka päättyy, rakkaani”.
Kevyempää, humoristisempaa otetta on työssä ”Kännykkämies”. Leikkimielinen on myös Troian puuhevosta parodioiva ”Nokian puuhevonen”.

Fanfaarin puhaltaa lopulta luonto
Optimistisin Ossin töistä on Porin taidemuseon omistuksessa oleva ”Optimistinen luonto”.
Ossin vanha auto lakkasi toimimasta ja Ossi päätti unohtaa sen pihaansa ja katsoa, mitä sille tapahtuu. Ja niin alkoi luonto voittokulkunsa, auton sisään kasvoi mänty ja ruusupensas, linnut pesivät takapenkillä.
Auton katolla puhaltaa torveen voitonfanfaariaan itse luonto.
80 – luvulla tehty veistos ”Lama” on mitä ajankohtaisin. Se on täällä taas.

Siurolaiset ja satunnaiset matkaajat, käykää Ossin taidepihassa!
Osoite: Siuronvaltatie 617, 37200 SIURO

Ossi Somma 1926 – 2020
• Lukuisia yksityis- ja yhteisnäyttelyitä Suomessa • Kuvanveistäjä, ympäristötaiteilija • Suomen Kuvanveistäjäliitto varsinainen jäsen • Suomen Kuvanveistäjäliiton kunniajäsen • Taiteilijaprofessori • Kiila- palkinto • Suomi- palkinto

Kuljun kartanon 1700-luvun kaksikerroksista, klassistista päärakennusta on laajennettu matalammilla sivuosilla 1916. Kuljun Kartano

Kuvat Jaana Segerberg

Kuljun kartanon monipuolinen rakennuskanta ulottuu vuodesta 1740 aina 1950-luvulle saakka. Kuljun kartanon 1700-luvun kaksikerroksista, klassistista päärakennusta on laajennettu matalammilla sivuosilla 1916. Päärakennus on hirsirakenteinen, mutta rapattu. Puiston puoleiseen fasadiin lisätyn altaanin välityksellä päärakennus liittyy järven puoleiseen puistoon ja puistoakselin välityksellä Kuloveden alavaan viljelysmaisemaan. Kartanon päärakennukselta talouspihalle johtavan kujan varrella on useita hyvin säilyneitä talous- ja asuinrakennuksia. Navetan runko on muurattu savesta ja kanervista 1740 ja verhoiltu tiilillä 1900.
Katso sijainti kartalta

 

stop
Kartano, mukaan lukien kujan varrella olevat rakennukset ovat ympärivuotisessa yksityisessä asuinkäytössä. Alueella liikkuminen ilman lupaa on kielletty.

Kartanoon liittyy lisäksi entisten muonamiesten 1920-luvulla rakennettu yhtenäinen asuinrakennusryhmä ja torppia. Istutettu puisto ympäröi kartanoa.

Järven rannalla olevaa puistoa reunustaa molemmilta puolilta puurivi ja etelässä kuusiaita, jonka takana kulkee Porin rautatie.

Melon voimalaitos

Historiaa
<i>Melon voimalaitos ylhäältäMelon voimalaitos sijaitsee Pyhäjärven alapuolella Nokianvirrassa. Ensimmäiset suunnitelmat "Melon syöstävään" rakennettavasta voimalaitoksesta tehtiin 1920-luvulla. Uudelleen asiaa kehiteltiin 1940-luvulla, mutta töihin päästiin vasta vuonna 1958. Työt keskeytyivät kuitenkin jo heti alkuvaiheessa. Uudelleen voimalaitoksen rakentaminen aloitettiin kesällä 1968. Rakennustyöt valmistuivat kesällä 1971.

Voimalaitoksen rakentamiseksi alueella tehtiin kalliolouhintaa noin 400 000 m3 ja maan kaivua 40 000 m3. Jokiuomaa perattiin 60 000 m3:n edestä. Lisäksi betonia käytettiin rakenteisiin 25 000 m3 ja terästä 1 400 tn. Koneasemaan liittyvän maapadon pituus on 119 metriä. Voimalaitoksen pääsuunnittelija oli Imatran Voima Oy, pääurakoitsija Perusyhtymä Oy ja rakennuttaja Oy Nokia Ab.

Tarvittaessa voimalaitoksen ohijuoksutus toteutetaan ohijuoksutustunnelilla, joka sijaitsee virran itärannalla kallion sisässä.

Tietoja
<i>Melon voimalaitosVoimalaitoksen putouskorkeus on 19,5 m, rakennusvirtaama on 420 m3/s ja keskivirtaama (1961-2000) 145 m3/s.
Viime vuosina (1999-2003) Melon voimalaitoksen juoksutus on vaihdellut välillä 0-400 m3/s. Usein juoksutus on katkaistu kokonaan. Juoksutus on ollut voimakkainta helmikuussa ja toukokuussa sekä vähäisintä huhtikuussa sekä elo-, syys- ja lokakuussa. Voimalaitoksen alapuolisen vedenkorkeuden vaihtelu on ollut metrin luokkaa vuosittain. Vedenkorkeus on yleensä alimmillaan maalis-huhtikuussa.

Voimalaitos on tyypiltään säätövoimalaitos. Melon voimalaitos harjoittaa vuorokausi ja viikkosäännöstelyä, jolloin juoksutus on yleensä pienintä öisin ja viikonloppuisin. Vuorokautinen virtaamavaihtelu on viime vuosina (1999-2003) ollut tyypillisesti noin 300-400 m3/s luokkaa. Voimalaitoksen alapuolella vuorokautinen vedenkorkeuden vaihtelu on ollut tyypillisesti joitain kymmeniä senttejä (maksimi 0,4 m) ja viikoittainen vaihtelu alle 0,5 m.

LISÄTIETOA: Pohjolan Voima

Osoite: Melontie 59, 37140 Nokia

Katso kartalta

Go to top